Metodin esitys
章节目录
共 196 题- METAFYYSILLISIÄ MIETELMIÄ.
- JOHDANTO.
- I.
- II.
- RENÉ DESCARTES.
- METODIN ESITYS
- OHJAUKSEKSI OIKEAAN AJATTELEMISEEN JA TOTUUDEN ETSIMISEEN TIETEESTÄ.
- ENSIMÄINEN OSA.
- TOINEN OSA.
- KOLMAS OSA.
- NELJÄS OSA.
- VIIDES OSA.
- KUUDES OSA.
- RENÉ DESCARTES.
- MIELENLIIKUTUKSIEN TUTKISTELU.
- ENSIMÄINEN OSA.
- 3. _Mitä menetystapaa tässä suhteessa on noudatettava._
- 4. _Lämpö ja jäsenten liikunto syntyvät ruumiista, ajatukset sielusta._
- 6. _Elävän ja kuolleen ruumiin erotuksesta._
- 7. _Lyhyt selitys ruumiinosista ja muutamista ruumiintoimituksista._
- 8. _Kaikkien näiden ruumiintoimitusten perus._
- 9. _Miten sydämen liike tapahtuu._
- 10. _Miten elonhengekkeet syntyvät aivoissa._
- 11. _Miten lihaksien liikkeet tapahtuvat._
- 12. _Kuinka ulkoesineet vaikuttavat aistimiin._
- 14. _Elonhengekkeiden erilaisuus saattaa myös muuttaa niiden kulun._
- 15. _Syyt elonhengekkeiden erilaisuuteen._
- 17. _Sielun toimitukset._
- 18. _Tahdosta._
- 19. _Mielteistä._
- 20. _Mielikuvituksista ja muista sielun synnyttämistä ajatuksista._
- 21. _Ruumiin aiheuttamista mielikuvista._
- 22. _Muiden mielteiden ominaisuuksista._
- 23. _Ulkoesineiden synnyttämistä mielteistä._
- 24. _Ruumiimme aiheuttamista mielteistä._
- 25. _Sieluumme kuuluvista mielteistä._
- 27. _Mielenliikutuksien määritys._
- 28. _Tämän määrityksen alkuosan selitys._
- 29. _Ylläolevan määrityksen jälkimäisen osan selitys._
- 30. _Sielu on yhteydessä kaikkien ruumiinosien kanssa._
- 32. _Mitenkä huomaamme tämän rauhasen olevan sielun pääolopaikan._
- 33. _Mielenliikutuksien paikka ei ole sydän._
- 34. _Sielun ja ruumiin vuorovaikutuksesta._
- 36. _Tavasta, jolla mielenliikutukset syntyvät sielussa._
- 40. _Mielenliikutuksien päävaikutus._
- 41. _Sielun vaikutusvoimasta ruumiiseen nähden._
- 42. _Mitenkä palautamme muistiimme mielteen jostakin seikasta._
- 45. _Sielun vaikutusvoimasta eri mielenliikutuksien suhteen._
- 46. _Miksi sielu ei täydellisesti hallitse mielenliikutuksia._
- 49. _Sielun voima ei ole riittävä ilman totuuden tietoa._
- TOINEN OSA.
- 51. _Mielenliikutuksien alkusyyt._
- 53. _Ihmetteleminen._
- 55. _Ihailu ja halveksiminen._
- 56. _Rakkaus ja viha._
- 57. _Halu._
- 58. _Toivo, pelko, kateus, levollisuus ja epätoivo._
- 60. _Omantunnon vaiva._
- 61. _Ilo ja suru._
- 62. _Iva, kateus, sääli._
- 63. _Tyytyväisyys itseemme ja katumus._
- 64. _Suopeus ja kiitollisuus._
- 65. _Närkästys ja vihastuminen._
- 66. _Kunnia ja häpeä._
- 67. _Inho, kaiho ja hilpeys._
- 69. _On ainoastaan kuusi alkuperäistä mielenliikutusta._
- 70. _Ihmetteleminen; sen määritys ja syy._
- 71. _Tämä mielenliikutus ei ollenkaan muuta sydämen eikä veren tilaa._
- 72. _Ihmettelemisen voimasta._
- 73. _Mitä hämmästys on._
- 74. _Mielenliikutuksien tuottamasta hyödystä ja vahingosta._
- 75. _Mitä erityistä hyötyä ihmetteleminen tuottaa._
- 78. _Ihmettelyn liiallisuus saattaa tulla tavaksi, ellei sitä ehkäistä._
- 79. _Rakkauden ja vihan määritykset._
- 80. _Mitä tahdon kohdistuva ja hylkäävä toiminta merkitsee._
- 84. _Vihan lajeja ei ole niin monta kuin rakkauden lajeja._
- 85. _Mieltymyksestä ja kammosta._
- 86. _Halun määritys._
- 87. _Tällä mielenliikutuksella ei ole mitään vastakohtaa._
- 88. _Halun eri lajit._
- 89. _Kammon herättämästä halusta._
- 90. _Mieltymyksen synnyttämästä halusta._
- 91. _Ilon määritys._
- 92. _Surun määritys._
- 93. _Näiden kahden mielenliikutuksen syyt._
- 98. _Vihan vaikutukset._
- 99. _Ilon vaikutukset._
- 100. _Surun vaikutukset._
- 101. _Halun vaikutukset._
- 103. _Veren ja elonhengekkeiden liike mielen ollessa vihan valtaamana._
- 104. _Mielen ollessa ilon valtaamana._
- 105. _Surun vallatessa mielen._
- 106. _Halun vallatessa mielen._
- 107. _Rakkauteen yhtyneiden liikkeiden syyt._
- 108. _Vihaan yhtyneiden liikkeiden syyt._
- 109. _Iloon yhtyneiden liikkeiden syyt._
- 110. _Suruun yhtyneiden liikkeiden syyt._
- 111. _Haluun yhtyneiden liikkeiden syyt._
- 112. _Näiden mielenliikutuksien ulkonaiset tunnusmerkit._
- 113. _Silmien ja kasvojen ilmeistä._
- 114. _Kasvojen värin muutoksesta._
- 115. _Miten ilo aikaansaa punastumisen._
- 116. _Miten suru panee kalpenemaan._
- 117. _Miten surullisina ollessamme usein punastumme._
- 118. _Vapisemisesta._
- 119. _Raukeudesta._
- 120 _Miten rakkaus ja halu aiheuttavat raukeuden._
- 121. _Raukeus saattaa myös syntyä muista mielenliikutuksista._
- 122. _Pyörtymisestä._
- 123. _Miksi suru ei aiheuta pyörtymistä._
- 124. _Naurusta._
- 125. _Miksi nauru ei seuraa kaikkein suurinta iloa._
- 126. _Naurun pääsyyt._
- 127. _Paheksumiseen yhtyneen naurun syy._
- 128. _Kyyneleiden synty._
- 129. _Mitenkä mainitut höyryt muuttuvat vedeksi._
- 130. _Miten silmiin koskeva kipu niistä puristaa esiin kyyneleitä._
- 131. _Miksi suru panee itkemään._
- 132. _Kyyneleiden yhteydessä olevasta voihkinasta._
- 133. _Miksi lapset ja vanhukset helposti itkevät._
- 134. _Miksi muutamat lapset eivät itke, vaan kalpenevat._
- 135. _Huokauksista._
- 137. _Selitettyjen viiden mielenliikutuksen hyöty ruumiiseen nähden._
- 138. _Mielenliikutuksien puutteellisuudet ja niiden poistamiskeinot._
- 140. _Vihasta._
- 141. _Halusta, ilosta ja surusta._
- 142. _Ilosta ja rakkaudesta verrattuina suruun ja vihaan._
- 143. _Samojen mielenliikutuksien suhteesta haluun._
- 144. _Haluista, joiden tyydytys on yksinomaan riippuvainen meistä._
- 146. _Haluista, joiden tyydyttäminen riippuu meistä ja muista._
- 47. _Sielun sisäisistä kiihotuksista._
- 148. _Hyveen harjottaminen on paras lääke mielenliikutuksia vastaan._
- KOLMAS OSA.
- 149. _Kunnioituksesta ja halveksimisesta._
- 150. _Nämät kaksi mielenliikutusta ovat vain ihmettelyn lajeja._
- 152. _Minkä nojalla saatamme kunnioittaa itseämme._
- 153. _Minkälaatuinen jalomielisyys on._
- 154. _Jalomielisyys estää muita halveksimasta._
- 155. _Minkälaatuinen hyveinen nöyryys on._
- 157. _Ylpeydestä._
- 159. _Väärästä nöyryydestä._
- 161. _Miten jalomielisyys on saavutettavissa._
- 162. _Jumaloitseminen._
- 163. _Ylenkatseesta._
- 164. _Näiden kahden mielenliikutuksen tuottama hyöty ja vahinko._
- 165. _Toivosta ja pelosta._
- 166. _Levollisuudesta ja epätoivosta._
- 167. _Mustasukkaisuudesta._
- 168. _Missä suhteessa tämä mielenliikutus saattaa olla hyvä._
- 169. _Missä suhteessa mustasukkaisuus on moitittava._
- 170. _Epäröimisestä._
- 171. _Rohkeudesta ja uskaliaisuudesta._
- 172. _Kilpailusta._
- 173. _Miten uskaliaisuus on riippuvainen toivosta._
- 174. _Raukkamaisuudesta ja pelosta._
- 175. _Raukkamaisuuden hyödyllinen puoli._
- 176. _Pelon merkityksestä._
- 177. _Tunnonvaivasta._
- 178. _Ivasta._
- 180. _Pilan hyödyllisyys._
- 181. _Naurun merkitys pilaa laskettaessa._
- 182. _Kateudesta._
- 183. _Missä suhteessa kateus on oikeutettu, missä väärä._
- 184. _Mistä kadehtivien lyijynkarvainen ihoväri johtuu._
- 185. _Säälistä._
- 186. _Ken tuntee enimmin sääliä._
- 187. _Mitenkä sääli valtaa kaikkein jalomielisimpiä henkilöitä._
- 188. _Niistä, jotka eivät ollenkaan tunne sääliä._
- 189. _Miksi tämä mielenliikutus panee itkemään._
- 190. _Tunnonrauhasta._
- 191. _Katumuksesta._
- 192. _Suosiosta._
- 193. _Kiitollisuudesta._
- 194. _Kiittämättömyydestä._
- 195. _Paheksumisesta._
- 196. _Miksi paheksuminen välistä on liittynyt sääliin ja välistä ivaan._
- 198. _Paheksumisen hyödyllisyydestä._
- 199. _Vihastumisesta._
- 204. _Kunniasta._
- 205. _Häpeästä._
- 206. _Näiden kahden mielenliikutuksen hyödyllisyys._
- 207. _Hävyttömyydestä._
- 208. _Vastenmielisyydestä._
- 209. _Kaihosta._
- 210. _Hilpeydestä._
- 211. _Yleinen parannuskeino mielenliikutuksia vastaan._
- RENÉ DESCARTES.
- METAFYYSILLISIÄ MIETELMIÄ.
- ESIPUHE LUKIJALLE.
- YLEISSILMÄYS SEURAAVAAN KUUTEEN MIETELMÄÄN.
- ENSIMMÄINEN MIETELMÄ.
- TOINEN MIETELMÄ.
- KOLMAS MIETELMÄ.
- NELJÄS MIETELMÄ.
- VIIDES MIETELMÄ.
- KUUDES MIETELMÄ.