Mielen ollessa vihan valtaamana päinvastoin kammotun esineen herättämä
ensimäinen ajatus johtaa aivoissa olevat elonhengekkeet vatsan ja
sisälmyksien lihaksiin siten, että ne estävät ruoasta eronnutta mehua
yhtymästä vereen, sulkemalla kaikki ne aukot, joiden kautta tämä mehu
tavallisesti kulkee. Sama ajatus johtaa elonhengekkeet myös niihin
hienoihin hermoihin, jotka ovat pernassa ja maksan alaosassa, missä
sappirakko sijaitsee. Täällä vaikuttavat elonhengekkeet sen, että näihin
elimiin tavallisesti virtaavat verisolut syöksyvät niistä takaisin
yhtyen siihen vereen, joka alemman onttolaskimon haaroja pitkin juoksee
sydämeen. Tästä syntyy sydänlämmön suuri epätasaisuus. Pernasta tuleva
veri näet lämpenee ja harvenee hitaasti, jotavastoin se veri, joka tulee
maksan alaosasta, missä aina on sappea, lämpenee ja harvenee nopeasti.
Tämän tähden aivoihin menevien elonhengekkeiden osaset ovat sangen
erikokoiset ja liikkuvat vallan tavattomasti; siitä on seurauksena, että
ne vahvistavat aivoissa ennestään olevia vihan-käsitteitä sekä saattavat
sielun tuntemaan kiihkeän suuttumuksen ja katkeruuden tunteita.