Vaikka sama halu tavoittelee hyvää ja pakenee tälle päinvastaista pahaa,
kuten on mainittu, niin mieltymyksen synnyttämä halu kuitenkin suuresti
eroaa kammon synnyttämästä halusta. Sillä mieltymys ja kammo ovat
todellisia vastakohtia, eivätkä ne ole se hyvä ja paha, jota halu
tavoittelee, vaan ainoastaan kaksi erilaista sielun kiihotustilaa, jotka
antavat aihetta eri seikkojen tavoittelemiseen. Kammo näet on
luonnoltaan sellainen, että se saattaa sielun kuvittelemaan äkillistä
ja aavistamatonta kuolemaa. Vaikka siis välistä ainoastaan madon
kosketteleminen, värisevän lehden kahina tai sen varjo herättää kammoa,
tunnemme aluksi yhtä suurta mielenkiihotusta, kuin jos havaitsisimme
selvän kuolemanvaaran edessämme. Tämä synnyttää sellaisen kiihkosan
sieluntilan, joka taivuttaa sielun ponnistamaan kaikki voimansa
välttääkseen niin läheisen vaaran. Tämänlaista halua kutsutaan
tavallisesti paoksi ja vastenmielisyydeksi.