Omituista halun mielenliikutukselle on se, että jonkun hyvän
tavoitteleminen tai pahan pakeneminen herättää sellaisen
aivokiihotuksen, joka lähettää aivoissa olevia elonhengekkeitä kaikkiin
niihin ruumiinosiin, jotka saattavat edistää mainittua tavoittelemista
tai pakenemista. Aivot lähettävät niitä etupäässä sydämeen ja niihin
elimiin, joista verta tulee kaikkein runsaimmin, jotta veren tavallista
suurempi paljous sysäisi aivoihin enemmän elonhengekkeitä. Näiden
tehtävä on ylläpitää ja vahvistaa yllämainitun pyrkimyksen synnyttämää
käsitettä sekä kulkea aivoista kaikkiin niihin aistielimiin ja
lihaksiin, jotka edistävät halutun esineen saavuttamista.