36. _Tavasta, jolla mielenliikutukset syntyvät sielussa._

Jos äskenmainitun eläimen muoto on hyvin omituinen ja kauhistuttava,

s. o. jos se paljon muistuttaa niitä seikkoja, jotka ennen ovat

vahingottaneet ruumistamme, niin sielussa syntyy pelon mielenliikutus ja

sitten joko rohkeuden tai tuskan ja kauhistuksen mielenliikutukset,

riippuen ruumiin laadusta ja sielun voimakkaisuudesta sekä siitä,

olemmeko ennen puolustuksen tai paon kautta pelastuneet siitä uhkaavasta

vaarasta, jota mainittu eläimen ilmestyminen muistuttaa. Tämän johdosta

näet tapahtuu muutamien ihmisten aivoissa sellainen kiihotus, että

rauhasessa muodostuneen kuvan liikuttamat elonhengekkeet osaksi kulkevat

niihin hermoihin, jotka kääntävät selän ja panevat jalat liikkeelle

pakoa varten. Osa näitä hengekkeitä taas kulkee niihin hermoihin, jotka

laajentavat ja supistavat sydämen aukkoja, tai niihin, jotka siten

liikuttavat niitä ruumiinosia, joista veri virtaa sydämeen, että tämä

veri sydämessä harvenee toisin kuin tavallisesti ja sentähden lähettää

aivoihin sellaisia elonhengekkeitä, jotka ylläpitävät ja vahvistavat

pelon tunnetta, s. o. sellaisia hengekkeitä, jotka pysyttävät auki tai

aukaisevat ne aivohuokoset, jotka johtavat mainittuihin hermoihin. Sillä

yksistään senkautta, että nämät hengekkeet siirtyvät mainittuihin

huokosiin, synnyttävät ne tässä rauhasessa erityisen liikkeen, jonka

luonto on niin laatinut, että se ilmaisee sielulle tämänlaisen

mielenliikutuksen. Koska nämät aivohuokoset ovat etupäässä yhteydessä

niiden ohuiden hermojen kanssa, jotka laajentavat tai supistavat

sydänaukkoja, tuntee sielu mielenliikutuksen etenkin sydämessä.

37. _Kaikki mielenliikutukset näyttävät olevan jonkun elonhengekkeiden

liikkeen synnyttämät._

Kaikki muutkin mielenliikutukset syntyvät samoin etupäässä niiden

elonhengekkeiden vaikutuksesta, jotka sijaitsevat aivoissa, mikäli ne

sieltä kulkevat niihin hermoihin, jotka laajentavat ja supistavat

sydänaukkoja, tai jotka eri tavoin syöksevät sinne verta muista

ruumiinosista tai millä muulla tavalla tahansa ylläpitävät samaa

mielenliikutusta. Näin selviää, miksi äskeisessä määrityksessäni

mainitsin mielenliikutuksien syntyvän jonkun erityisen hengekkeiden

liikkeen kautta.

38. _Esimerkki sellaisista ruumiinliikkeistä, jotka ovat

mielenliikutuksien seurauksena ja jotka eivät ole riippuvaisia

sielusta._

Elonhengekkeiden sydänhermoihin kulkeva virta on riittävä antamaan

rauhaselle sen liikkeen, joka herättää sielussa pelon tunteen; samoin

aikaansaavat elonhengekkeet myös yksistään senkautta, että ne

samanaikaisesti virtaavat niihin hermoihin, jotka panevat jalat

pakenevaan liikkeeseen, toisen liikkeen rauhasessa. Tämän liikkeen

johdosta sielu havaitsee paon, ja näin siis pako voi syntyä ruumiissa

yksistään sen elinten vaikutuksesta, ilman sielun osanottoa.

39. _Kuinka sama syy eri ihmisissä saattaa synnyttää eri

mielenliikutuksia._

Sama mielle, jonka hirvittävän seikan läheisyys synnyttää rauhasessa ja

joka toisissa henkilöissä herättää pelkoa, saattaa toisissa synnyttää

rohkeutta ja uskaliaisuutta. Kaikkien aivot näet eivät ole samoin

laaditut; sama rauhasen liike, joka toisissa välittää pelon tunteen

syntymistä, vaikuttaa toisissa sen, että elonhengekkeet siirtyvät

aivohuokosiin, joista ne kulkevat osaksi niihin hermoihin, jotka panevat

kädet puolustavaan liikkeeseen, osaksi niihin, jotka syöksevät veren

sydäntä kohti, synnyttäen sellaisia elonhengekkeitä, jotka ovat omiaan

jatkamaan puolustusta ja kiinnittämään siihen tahtoa.

Metodin esitys Mielenliikutuksien tutkistelu. Metafyysillisiä mietelmiä. · 第 44 / 196 题