Huokauksien syy eroaa suuresti kyynelten syystä, vaikka molempien
edellytyksenä on suru. Keuhkojen täyttyminen verellä vaikuttaa itkua,
mutta huokaukset sitävastoin syntyvät, kun keuhkot ovat melkein tyhjät
ja kun joku toivon tai ilon mielle aukaisee keuhkolaskimon aukon, jota
suru on supistanut. Siten saattaa vähäinen keuhkoissa oleva veri äkkiä
syöksyä vasempaan sydänkammioon keuhkolaskimoa myöten. Sen siirryttyä
sinne mieluisen seikan herättämän halun johdosta, joka samalla panee
toimimaan kaikki pallea- ja rintalihakset, virtaa suusta ilmaa
keuhkoihin täyttämään siellä veren tyhjäksi jättämän paikan, ja tätä
kutsumme huokailemiseksi.
136. _Mistä muutamille ihmisille omituiset mielenliikutuksien
vaikutukset johtuvat._
Täydentääkseni tässä muutamalla sanalla sen, mitä vielä saattaisi
mainita mielenliikutuksien eri vaikutuksista ja syistä, rajoitun vain
sen peruksen toistamiseen, johon kaikki edellä kirjoittamani nojautuu.
Sielun ja ruumiin välillä on sellainen vuorovaikutus, että, jos joku
ruumiin toimitus kerran on yhtynyt johonkin ajatukseen, ei toinen niistä
myöhemmin esiinny ilman toista. Sama ruumiin toimitus ei aina yhdy
samoihin ajatuksiin. Tämä selittää riittävästi kaikki ne tätä kysymystä
koskevat erityiset seikat, jotka jokainen saattaa huomata itsessään ja
muissa ja joita ei vielä ole selitetty. On mahdollista, että esim.
muutamien ihmisten omituinen vastenmielisyys ruusun tuoksua tai kissoja
ja muita senkaltaisia vastaan johtuu siitä, että sentapainen seikka
heidän elämänsä alussa on suuressa määrässä herättänyt heidän inhoansa,
tai että he äidin kohdussa ovat saaneet vaikutusta joistakin äidissä
heränneistä vastenmielisyyden tunteista. Sillä epäilemättä on olemassa
vuorovaikutusta äidin ja hänen kohdussaan olevan sikiön välillä, niin
että se, mikä vahingottaa toista, myös vahingottaa toista. Myöskin on
ruusujen tuoksu saattanut tuottaa kehtolapselle kovaa päänsärkyä, tai on
kissa saattanut sitä suuresti peljästyttää, ilman että kukaan tätä
huomasi ja ilman että lapsi sitä muistaa, vaikka sellainen inhon tunne
ruusua ja kissaa vastaan on painunut hänen aivoihinsa ja pysyy siellä
hänen elämänsä loppuun asti.