Huomaan ainoastaan kaksi vaikuttavaa syytä, jotka näin äkkiä saattavat
keuhkot pullistumaan. Toinen on äkillinen ihmettely, joka yhdistyneenä
iloon, saattaa niin nopeasti avata sydänaukot, että se suuri veren
paljous, joka alemmasta onttolaskimosta äkkiä tunkee oikeaan
sydänkammioon, siellä harvenee sekä kulkee keuhkolaskimoa myöten
keuhkoihin, jotka se pullistaa. Toinen vaikuttava syy taas on
jonkunmoinen nesteiden sekoitus, joka tavallista enemmän harventaa
verta. Tämäntapainen on mielestäni vain pernasta tulevan veren nopeimmin
virtaava osa, jonka pienikin hämmästyksen sekainen vihan tunne sysää
sydämeen. Täällä se sekaantuu muista ruumiinosista tulevaan vereen, jota
ilo runsaasti sinne kokoaa, ja sentähden veri siellä paisuu
tavattomasti. Näemmehän samoin useiden muiden tulen kuumentamien
nesteiden äkkiä kuohahtavan, jos kaadamme vähän ätikkää siihen astiaan,
jossa niitä kuumennetaan. Pernasta tuleva nopeimmin virtaava veri näet
on samanlaatuista kuin ätikkä. Kokemus osottaa myös, että kaikissa
niissä seikoissa, jotka aiheuttavat keuhkoista lähtevän remahtavan
naurun, on joku määrä vihaa, tai ainakin ihmettelyä ollut yhtenä
vaikuttimena. Ja sentähden pernatautiset ovat surullisemmat, ja taas
aika ajoin iloisemmat ja herkemmät nauramaan kuin muut. Perna näet
lähettää kahdenlaista verta sydämeen, toinen on hyvin sameata ja
synnyttää surua. Toinen on nopeasti virtaavaa ja ohutta ja aiheuttaa
iloa. Usein olemme paljon naurettuamme surulliset, koska pernan ohuempi
veri on loppuun virrannut ja sameampi veri senjälkeen alkaa valua
sydämeen.