Päivastoin pilkataan saituria, joka on mustasukkainen aarteestaan, s. o.
joka sitä itarasti katselee, eikä koskaan tahdo poistua sen luota
peläten, että se häneltä riistettäisiin. Sillä raha ei ansaitse näin
huolellista vartioimista. Myöskin ylenkatsomme miestä, joka on
mustasukkainen vaimolleen, koska tämä osottaa, ett'ei hän rakasta
vaimoaan oikealla tavalla, ja että hänellä on huono ajatus itsestään tai
vaimostaan. Sanoin, ett'ei hän rakasta vaimoaan oikealla tavalla, sillä
jos hän häntä todella rakastaisi, ei hän olisi taipuvainen häntä
epäilemään. Mutta hän ei varsinaisesti rakastakaan vaimoaan, vaan
ainoastaan hänen ehdotonta omistamistaan, jota hän pitää hyvänä
seikkana; eikä tuollainen mies pelkäisi menettävänsä tätä hyvää seikkaa,
ellei hän pitäisi itseänsä sitä ansaitsemattomana tai vaimoansa
uskottomana. Muuten tämä mielenliikutus perustuu vain epäilykseen ja
epäluuloon; sillä jonkun pahan välttäminen, kun on syytä sitä pelätä, ei
ole mustasukkaisuutta.