Perusteeni, jonka nojalla sain sen vakaumuksen, ett'ei sielulla
ruumiissamme voi olla mitään muuta paikkaa, jossa se harjottaa välitöntä
toimintaansa, kuin tämä rauhanen, on se, että kaikki muut aivojen osat
ovat kaksinkertaiset, kuten myöskin silmämme, kätemme, korvamme ja
kaikki ulkoaistimemme. Ja koska meillä samasta seikasta samalla hetkellä
saattaa olla vain yksi ja yksinkertainen ajatus, on välttämätöntä, että
ruumiissa on paikka, jossa silmistä tulevat kaksoiskuvat ja muiden
kaksinkertaisten aistimien yhdestä ainoasta esineestä vastaanottamat
kaksoismielteet voivat sulautua yhdeksi ennenkuin ne saapuvat sieluun,
jotta ei sielu havaitsisi kahta esinettä yhden asemesta. Helposti
havaitsemme, että yllämainittu rauhanen on sopiva paikka, jossa mielteet
yhdistyvät aivolokeroita täyttävien elonhengekkeiden välityksellä. Ei
näet ole yhtään toista paikkaa koko ruumiissa, missä tämä yhdistyminen
näin saattaisi tapahtua.