Mielteemme ovat myöskin kahta eri laatua; toiset ovat sielun, toiset
ruumiin synnyttämät. Edelliset ovat tahtomisemme ja kaikkien siitä
riippuvien mielikuvien tai ajatuksien tietoisuutta. Sillä emme voi
tahtoa mitään seikkaa tietämättä että sitä tahdomme. Ja vaikka
tahtominen, sieluumme nähden, on toimintaa, voimme sanoa, että tämän
tahtomisen tietoisuus on kärsivä sieluntila. Mutta koska tahtominen ja
sen tietoisuus itse teossa on sama seikka, muodostetaan, kuten aina,
nimitys arvokkaamman ominaisuuden mukaan, ja senvuoksi tahtomista
tavallisesti ei kutsuta kärsiväksi, vaan toimivaksi sieluntilaksi.