Mainitulla odottamattomalla havainnolla on sellainen voima, että se
panee aivoissa olevat elonhengekkeet liikkumaan siihen kohtaan, missä
ihmettelyn esineen mielle syntyy, ja että se välistä syöksee ne sinne
kaikki ja saattaa ne siihen määrään ylläpitämään tuota miellettä, ett'ei
niitä ollenkaan kulje lihaksiin ja ett'eivät ne ollenkaan poistu
seuraamistaan jäljistä aivoista. Sentähden koko ruumis jää
liikkumattomaksi kuin kuvapatsas, emmekä voi havaita esineestä muuta
kuin ensiksi näkemämme puolen, emmekä siis saada siitä tarkempaa
käsitystä. Tätä tilaa kutsutaan tavallisesti hämmästymiseksi; se on
liiallista ihmettelemistä, joka aina on paha.