Edellisestä tiedetään mielenliikutuksien viimeisen ja lähimmän syyn
piilevän ainoastaan siinä, että elonhengekkeet kiihottavat aivojen
keskellä olevaa rauhasta liikkeeseen. Mutta tästä emme vielä opi
erottamaan mielenliikutuksia toisistaan; on tarpeellista hakea niiden
lähteet, ja tutkia niiden alkusyyt. Mielenliikutukset saattavat välistä
syntyä siitä sielun toiminnasta, joka koettaa tajuta jotakin ajatuksen
esinettä, tai myöskin yksistään ruumiin tilasta tai niistä mielteistä,
jotka satunnaisesti kohtaavat toisensa aivoissa, kuten käy silloin, kun
tunnemme olevamme surulliset tai iloiset, tietämättä minkä tähden. Mutta
siitä, mitä edellä on mainittu, seuraa kuitenkin myös, että aistimiimme
vaikuttavat ulkoesineetkin voivat synnyttää mielenliikutuksia, ja että
nämät ulkoesineet ovat niiden tavallisimmat ja pääasialliset syyt. Jos
siis tahdomme tuntea ne kaikki, tulee meidän vain tarkastaa kaikkia
näiden esineiden vaikutuksia.
52. _Mitä hyötyä mielenliikutuksista on sekä missä järjestyksessä niitä
saattaa luetella._
Aistimia kiihottavat ulkoesineet eivät herätä erilaisia
mielenliikutuksia senvuoksi, että ne itse ovat erilaiset, vaan
ainoastaan senvuoksi, että ne eri tavoin voivat meitä hyödyttää tai
vahingottaa tai yleensä olla tärkeät. Kaikkien mielenliikutuksien
tuottama hyöty on ainoastaan siinä, että ne saattavat sielun
tavoittelemaan niitä seikkoja, jotka luonto osottaa meille
hyödyllisiksi, sekä herkeämättä niitä tahtomaan. Niinpä sama
elonhengekkeiden liike, joka tavallisesti herättää mielenliikutuksia,
myöskin synnyttää ne ruumiinliikkeet, joiden avulla nuo halutut seikat
toteutetaan. Jos siis tahdomme löytää eri mielenliikutukset, tulee
meidän järjestyksessä tutkia kuinka monella meille tärkeällä tavalla
aistimuksiemme esineet voivat kiihottaa aistimiamme. Luettelen tässä
tärkeimmät mielenliikutukset siinä järjestyksessä kuin ne täten ovat
löydettävissä.
Mielenliikutukset järjestyksessä lueteltuina.