Sylvi; Kovan
章节目录
共 112 题- SYLVI; KOVAN ONNEN LAPSIA
- Minna Canth
- SYLVI
- Näytelmä neljässä näytöksessä
- HENKILÖT:
- ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
- AKSEL. Pieni, joutava vaan--
- AKSEL. Ei--kuule--
- SYLVI. Kuinka saatat sanoa--
- AKSEL. Kiitoksia! (Kumartuu kirjoittamaan.)
- AKSEL. Hyvästi sitten! (Menee etehisestä oikealle.)
- SYLVI. Maltahan nyt,--pitää minunkin saada istua. (Istuu lattialle.)
- VIKTOR. Kuinka saatat sanoa.--Tervehdinhän minä sinua ja--
- VIKTOR. Kyllä--mutta--
- SYLVI. Entäs itse. Kas tuossa, ota tupakkaa. (Soitetaan kolmas kerta.)
- ALMA. Ja Viktorkin--aika mies--
- VIKTOR. Lopetetaan nyt jo. (Lopettaa leikin.)
- VIKTOR. No--no--
- SYLVI. Kyllähän. se olisi kovasti hauskaa, mutta--
- AKSEL. Hyvä ystävä--
- AKSEL. Sillä muuten hän arvattavasti on nyrpeillään--
- AKSEL. Saanko luvan, neiti? (Menevät ruokasaliin vasemmalle.)
- VIKTOR. Sylvi--pahoin pelkään, että--
- SYLVI. Että mitä--? Sinähän vasta olet soma--
- SYLVI. En. (Ojentaa hänelle toisen kätensä.)
- VIKTOR (suutelee sitä). Sylvi'
- TOINEN NÄYTÖS.
- HARLIN. Tai ehk'et tiedä, ketä me tarkoitamme--
- VIKTOR. Minä vakuutan--
- VIKTOR. Niinkuin tahdot. (Menevät käsikädessä saliin.)
- Sylvi ja Viktor tulevat sisään.)
- VIKTOR. Miettiä ja tuumailla. Ehkä keksimme jonkun keinon--
- VIKTOR. Kenties selviää. Mutta vielä en ainakaan tiedä, millä tavalla--
- VIKTOR. Mitä siellä? Minä sanon sinulle, Alma, että--
- VIKTOR. Taidat olla oikeassa, Alma,--saattaisi ehkä niin käydä--
- VIKTOR. Niinkö arvelet? No hyvä--tahdon koettaa! Olkoon menneeksi--
- SYLVI. Kyllä, mutta--
- HARLIN. Kiitoksia! Olen tosiaankin koko illan halunnut tilaisuutta--
- ALMA. Näettekö, kuinka hyvä minä olen arvaamaan asioita. (Menee.)
- SYLVI. En ikinä. Minä tahdon tulla onnelliseksi ja minä tahdon--
- ALMA. Sylvi kulta, Elin laskee vaan leikkiä
- ALMA. Sylvi, rauhoitu, taivaan tähden--
- ALMA. Tule minun kanssani, Sylvi. Lähdetään miehesi luokse--
- AKSEL. Kuinka hän on ajattelematon.--(Rientää oikealle.)
- VIKTOR. Minäkö? En suinkaan! (Menevät käsikädessä saliin.)
- KOLMAS NÄYTÖS.
- SYLVI. Mutta voisinhan minä yhtäkaikki--sinun poissa ollessasi--
- ALMA. Kiitoksia! Lupaan koettaa parastani. (Aksel menee.)
- VIKTOR. Sylvi kulta,--elä itke!--Alma, saanko pyytää sinua--
- SYLVI. En koskaan! (Alma menee.)
- VIKTOR. Ole vaiti, Sylvi, ole vaiti,--elä puhu semmoisia--
- VIKTOR. Kyllä selitän kohta--(Vaipua tuolille istumaan.)
- VIKTOR. Se oli vaan haihtuva, ohimenevä--huumaus--
- VIKTOR. En, en--! Elä pelkää! En minä karkaa--
- SYLVI. Eikö mitä. (Soitetaan uudestaan.)
- SYLVI. Odota, minä katson avaimen reijästä. (Juoksee etehiseen.)
- SYLVI. Enpäs olekaan!--Sillä tänäin minä tiedän, että
- ELIN. Hyvästi, Sylvi! Tämä oli hirmuisen ikävää. (Menee etehiseen.)
- SYLVI (vetäytyy taakse päin). Uskallapas vaan--
- SYLVI. Se on hävytöntä--
- SYLVI. Mutta minä en suostu. Minä tahdon eroa, minä--
- AKSEL. Toiko hän vettä? (Tulee alkoovista.)
- VIKTOR. Oletko sairas? (Aikoo nostaa hänet ylös.)
- SYLVI. On--
- SYLVI. Viktor--elä jätä minua yksin Viktor! (Vaipuu lattialle.)
- NELJÄS NÄYTÖS.
- SYLVI. Minä kerron teille jotain, rouva Hake--
- ROUVA HAKE. Ajattelin vaan, että jos menisin itse häntä puhuttelemaan--
- TARKASTAJA. Ei se mitään. (Kumartaa jäähyväisiksi ja menee.)
- ALMA. Sylvi kulta ... sinä et olisi noin itsepäinen, jos tietäisit--
- ALMA. Ei hän kumminkaan saa viipyä kovin kauvan--
- SYLVI. Tuottehan hänet sitten varmaan mukananne? (Istuu ikkunan ääreen.)
- ROUVA HAKE. Pastori on niin hyvä! (Menee.)
- PASTORI. Rakas ystäväni, en tarkoittanut tämmöisiä asioita--
- KOVAN ONNEN LAPSIA
- Näytelmä kolmessa näytöksessä
- HENKILÖT:
- ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
- VILLE. Koskee.--Oi, oi, oi--
- SILJA. »Nuku, nuku, nurmilintu, Väsy, väsy, västäräkki--»
- ANTTI. Pois, Otto, ovesta! (Tirkkonen ja Heikura tulevat sisään.)
- ANTTI. Aivan oikein. Mutta suotta te kulutatte aikaanne.--
- TIRKKONEN. Ei tarvitse. (Menevät.)
- TOINEN NÄYTÖS.
- KUNNARI. Soromnoo! (Laulaa.)
- KUNNARI. Kun sinä ehdottelet niin kamalia. Ajatteleppas, Topra--
- JAARA (ulkopuolella). »Jos joukko saatanan on mua vastahan.»
- TOPRA-HEIKKI. Pöllöt! Olisit ärjässyt heille, että »antakaa työtä!»
- MIKKO. Hm--
- TOPRA-HEIKKI. Oho! Kautta taivaan ja maan!--
- TOPRA-HEIKKI. En mitään. Hyvästi! (Menee Mikon jäljessä.)
- ANTTI. Rahoja--? Noin paljon? Kuule, minä en ymmärrä--
- MATLENA. Jota olitte sammuttamassa--
- MATLENA. Elä hätäile. Se on Jaara. (Jaara tulee.)
- KOLMAS NÄYTÖS.
- SILJA. Tähän asti olemme eläneet rauhassa ja sovinnossa. Mutta nyt--
- MIKKO. Anna sinä Topran olla. Mitä hiivattia--
- ANTTI. Tahdotteko katsoa? (Nostaa peitettä.)
- ÄÄNI. »Silmä silmästä, hammas hampaasta, veri verestä!»
- MIKKO. Mutta jos hän hyvinkin on tuolla ulkona? Minä menen katsomaan--
- ÄÄNI. »Silmä silmästä, hammas hampaasta, veri verestä!»
- ÄÄNI. »Silmä silmästä, hammas hampaasta, veri verestä!»
- ÄÄNI. »Silmä silmästä, hammas hampaasta ja veri verestä!»
- ÄÄNI. »Veri verestä, henki hengestä!»
- ANTTI. Ehkä on parasta että seuraat Matlenan neuvoa ja menet levolle
- TOPRA-HEIKKI. Istutko sinä luonani, Matlena? (Laskeutuu pitkälleen.)
- MATLENA. Ole vaiti, ettei hän herää... Kylläpähän sitten kuulet--
- VALLESMANNI. Vaiti!--Missä olette--
- VALLESMANNI. Jo riittää--
- MATLENA. Topra, rakas ystävä--
- MAIJU (tarttuu häneen kiinni). Minä en laske teitä, isä, en laske--
- End of Project Gutenberg's Sylvi; Kovan onnen lapsia, by Minna Canth