TOPRA-HEIKKI. Jota emme olleet sammuttamassa. Mutta se ei kuulu tähän.
Sitä tahdoin vaan sanoa, että se oli sytytetty.
MATLENA. Sytytetty--?
TOPRA-HEIKKI. Tahallaan sytytetty. Se oli murhapoltto, niinkuin
sanotaan. Ja tiedätkö, ketkä sen tekivät?
MATLENA. En--?
TOPRA-HEIKKI. Me kolme: Kunnari, Mikko ja minä.--Minä siihen oikeastaan
olen alkuna ja juurena.
MATLENA. Herra Jumala!... Mitä varten? Herra Jumala, mitä varten?
TOPRA-HEIKKI. Saadaksemme asuinhuoneesta siepata rahoja, sillä välin
kuin väki oli sammuttamassa.
MATLENA. Ooh, teitä onnettomia! Ja noin tyyneesti sitä kerrot ...
ikäänkuin ei se mikään ... rikos ... olisikaan.
TOPRA-HEIKKI. Rikos--? Että ottaa yhdeltä liikoja varoja pois ja antaa
hätääntyneelle?... Se ei ole mikään rikos.
MATLENA. Hyvä Jumala, onhan se kumminkin rikos... Elä kiellä, se on
rikos. Rikos sitä kohtaan, jolta otitte.
TOPRA-HEIKKI. Ole huoletta. Hänellä on vielä paljon omaisuutta jäljellä.
Ei hän nälkään kuole.
MATLENA. Taivaan nimessä, kuinka tämä kaikki on mahdollista!--Semmoisen
työn he tekevät eivätkä pidä sitä pahana. Ja te olette kuitenkin
rehellisiä, hyviä ihmisiä. Mutta hyvätkin erehtyvät joskus. Me erehdymme
kaikki, kun järkemme on pimitetty. Armollinen Jumala, anna heille
anteeksi. Auta heitä oikealle tielle jälleen!
TOPRA-HEIKKI. Sinä olet herttainen tyttö, Matlena. Rakastan sinua
enemmän kuin omaa henkeäni.
MATLENA. Mitäs teemme nyt, Topra? Ne ottavat teidät kiinni, ja panevat
teidät vankeuteen. Moneksi vuotta, ehkä ijäksi?
TOPRA-HEIKKI. Vankeuteen?... Linnaan muurien sisään ja vahvojen
lukkojen taakse?... Ei! Siihen kiusaukseen minä en lähde. Pannaan kova
kovaa vastaan, viekkaus viekkautta vastaan. Vai linnaan! Kivisten
muurien, rautakiskojen ja lukkojen sulkuun? Minua?... Ei ikinä!
MATLENA. Niin, eihän tehtyä sillä tekemättömäksi saa. Mutta kuinka
voimme sitä välttää?... Amerikkaan? Paetaan Amerikkaan, nyt heti. Miksi
kevättalvella vasta? Mennään heti! Mennään kaikki kolme, Mikko, sinä ja
minä--
TOPRA-HEIKKI. Ja Kunnari.
MATLENA. Hän myöskin. Mennään kaikki. Ja siellä alamme uutta elämää.
Heitämme mielestä pois nämä asiat. Emme puhu niistä, emmekä muistele.
Teemme vaan kovasti työtä...
TOPRA-HEIKKI. Kuule!... Tänne tulee joku. Piiloon, puiden taakse!
Sukkelaan!