(Tanssiaiset. Näyttämö kuvaa sivuhuonetta, jonka peräovet ovat auki
tanssisaliin, missä parhaillaan tanssitaan franseessia. Vasemmalla ovi
virvoitushuoneesen. Sohvia, lepotuolia, istuimia, pöytiä sekä korkeita
kasvia huoneen sivuilla. Oikealla sisäänkäytävä etehisestä.
Metsäherra Sandell sekä luutnantit Harlin ja Idestam seisovat muutamien
muiden herrojen kanssa ja katsovat tanssia.)
HARLIN. Suloinen! Viehättävä!
IDESTAM. Ken on hän? En muista koskaan nähneeni häntä ennen.
HARLIN. Vasta puhjennut ruusun-nuppu. Lyön veikkaa, että hän on
ensimmäisissä tanssiaisissaan.
IDESTAM. Sandell, tulepas vähän tänne.--Sinä varmaankin tunnet tuon
naisen tuolla, vaikeassa harsopuvussa?
SANDELL. Kyllä.--Mitä hänestä?
IDESTAM. Toveri tässä on tulessa ja liekissä.
HARLIN. Uusi tähti taivaalla, joka loistollaan voittaa kaikki muut.
SANDELL. Jäähdytä mieltäsi, veli hyvä. Se tähti on liian korkealla.
Ei sinun auta häntä tavotella.
HARLIN. Saanenhan kumminkin tietää hänen nimensä?
SANDELL. Saat kernaasti. Voinpa vaikka esitellä sinut hänen
miehelleenkin, joka istuu tuolla virvoitushuoneessa, jos niin tahdot.
HARLIN. Mitä sanot? Onko hän naimisissa?
SANDELL. Pahaksi onneksi!
IDESTAM. Ei, kuule, tuota sinä et voi meihin puijata. Mutta sinulla on
ehkä itselläsi aikeita tytön suhteen, jos oikein arvaan.
SANDELL. Johan nyt oli!--Kysykää muilta, ellette minua usko.