TOPRA-HEIKKI. Mene pois! Elä tule likelle kirottua miestä! Pois, ettei
onnettomuus sinuakin tapaa--
MATLENA. Syöksetkö minut luotasi nyt, viimeisellä hetkellä?--Semmoisetko
jäähyväiset sinulta saan--?
TOPRA-HEIKKI. Mitäs välität minusta, jonka taivaskin on hyljännyt?--
Lähtekää, elkää viivytelkö enää!
MATLENA. Jumalan haltuun, Topra! Vielä yhdymme kerran. Ellei täällä,
niin toisessa elämässä. Siellä ei eroiteta. Jumalan haltuun, Topra! Voi
hyvin! Jumalan haltuun!
MIKKO. Hyvästi, Matlena!
MATLENA. Hyvästi, veljeni! Lohduta Topraa. Pysykää yhdessä (vaipuu
penkille).
(Menevät; Jahtivouti ja Topra edellä, Mikko ja rengit jäljessä.)
VALLESMANNI. Nouskaapa ylös, Vaaranen! Ne meidät jättävät muuten.
MAIJU. Vievätkö ne isän meiltä pois, äiti?
SILJA. Pääsetköhän sinä milloin vapaaksi?
ANTTI. Kukapa sen edeltäpäin osaa sanoa. Ehkä vallesmanni voisi tietää?
VALLESMANNI. Miksi oikeus hänet katsoo. Aikaa ei voi niin määrätä, mutta
vankeutta siitä teille tulee, ja Mehtolalle samoin. Topra-Heikki
luultavasti tulee saamaan kuolemanrangaistuksen.
MATLENA. Taivaan vallat!--Kuolemanrangaistuksen!
ANTTI. Hyvästi, Silja! Eipähän tässä auttane muu kuin lähteminen.
SILJA. Eläs vielä. Minua niin pyörryttää. Ajatukset hämmentyvät. Eläs
mene, Antti.
ANTTI. Täytyyhän mun.
MAIJU. Elkää jättäkö meitä, isä, meille tulee niin kovasti ikävä.
Kuuletteko, elkää jättäkö!
ANTTI. Ehkä hyvät ihmiset auttavat, että saat tuon ruumiin maahan.
SILJA. Unta? Pahaa unta taikka hourausta?... Minä kun valvoin niin
paljon Villen kanssa. Enkä ole syönyt moneen aikaan ... niin kummako,
jos heikkoudesta menee sekaisin... Kun pääsisin selviämään taas... On
niin vaikeata tämä. Niin kovin vaikeata.
ANTTI. Se tuli liian äkkiä. Et saa sitä vielä tajuntaasi.
SILJA. Ettäkö sinua viedään linnaan? Vangiksi?
MAIJU. Isääkö linnaan? Äiti, isääkö linnaan? (Itkee.) En minä anna, en,
en!... Voi, en minä anna... Nuoko herrat ne vievät?... Mitä varten?...
Viekää muita, elkää isää. Hyvä, rakas herra, elkää viekö isää... Minä
poimin teille marjoja ensi kesänä (polvilleen). Rakas Jumala taivaassa!
Sano heille, etteivät saa viedä isää linnaan! Lähetä enkelit meitä
suojelemaan. Rakas Jumala taivaassa, opeta minua rukoilemaan, että
kuulisit ääntäni, etteivät veisi isää linnaan...
VALLESMANNI. Oletko valmis?
ANTTI. Olen.
VALLESMANNI. Sitten lähdemme.
MATLENA. Kuolemanrangaistuksen? Niinkö sanoitte?
VALLESMANNI. Sehän se tulee tahallisesta murhasta. Muita suuria rikoksia
kun vielä on lisäksi.
MATLENA. Nuori hän on, parhaassa voimassaan ja nyt jo päivät lopetetaan.
Ei ole ihmisillä enää sääliä eikä Jumalalla armoa.
VALLESMANNI. Tulettekos, Vaaranen?
ANTTI. Hyvästi jääkää!