ALMA. Usko minua, Viktor, helpointa on heti alussa kääntyä takaisin
huonolta tieltä.
VIKTOR. Niin, niin, sinä olet oikeassa. Oikeassa nyt niinkuin aina
ennenkin.--Kiitos, Alma, kiitos varoituksesta, se tuli kreivin aikaan.
ALMA. Kiitos itsellesi! Nyt tunnen sinut taas omaksi veljekseni. Ja nyt
hengitän taas helpommin.
VIKTOR. Lähdemmekö pois?
ALMA. Voinhan luottaa sinuun? Lupaatko tehdä asiat selväksi ja saattaa
kaikki oikealle tolalle jälleen?
VIKTOR. Mutta mitä sanoo Sylvi?
ALMA. Tulevaisuudessa hän sinua siitä kiittää. Ja pitää sinua
rehellisenä ja kelpo miehenä. Hänelle on parempi tuntea muutaman
päivän tuskaa, kuin tulla ijäti onnettomaksi.
VIKTOR. Saattaa niin olla.--Alma, minä tahtoisin kernaimmin mennä täältä
tieheni nyt.
ALMA. Ei, jää tänne ihmisten tähden. Ajattele Sylvin mainetta. Heittäydy
iloiseksi--tanssi ja huvittele. Se on välttämätöntä.