ALMA. Sylvi kulta ... sinä et olisi noin itsepäinen, jos tietäisit--

SYLVI. Tietäisin--mitä?

ALMA.--tarkoitan--jos sinulla olisi teidän molempien asema selvillä. Ei,

silloin et olisi itsepäinen, vaan kiittäisit ennemmin Jumalaa, ett'et

tarvitse häntä tavata.

SYLVI. Sinä et ymmärrä minun tuskiani sinä, sillä sinä et koskaan ole

rakastanut. Et tiedä, kuinka olen menehtymäisilläni pelkästä ikävästä ja

kaihosta--sen vuoksi hennot olla noin kova. Alma,--minä ehkä pian kuolen

tai sorrun muulla tavalla--silloin sinun on myöhäistä katua, ettet

suonut minulle ajoissa lohdutusta. Tee minulle mieliksi, Alma, tämä

ainoa kerta. Pyydä häntä tulemaan, salli minulle se ilo--olenhan saanut

kärsiä niin paljon näinä aikoina. Alma kulta, anna sydämmesi heltyä!

ALMA. Sinä et aavista, kuinka vaikeata tämä on. Lohdutusta ja iloa

sinulle kyllä soisin kaikesta sydämmestäni, mutta--. Ei, minä en voi

ottaa sitä omalletunnolleni.--Usko minua, Sylvi, sinä tulisit taaskin

petetyksi toiveissasi. Surua sinulle tuottaisi Viktorin tapaaminen--ei

iloa.

SYLVI. Ellet tahdo kehoittaa häntä, niin lupaa sitten ainakin, ett'et

estä, kun rouva Hake tulee häntä hakemaan.

ALMA. Rouva Hake? Aikooko rouva Hake tulla hakemaan veljeäni tänne?

ROUVA RAKE. Niin--nähkääs, minun täytyi viimein myöntyä, kun hän

alituisesti niin ahdisteli. Ja--pahemmaksi ei missään tapauksessa voi

asiat kääntyä, kuin mitä ne ovat olleet. (Syrjään Almalle.) Tiedättekö,

neiti, täällä jo pelättiin, että hän menettäisi järkensä, niin huonosti

hänen oli laitansa. Sen tähden hänet muutettiinkin tähän valoisaan ja

hauskaan koppiin joksikin aikaa. Semmoiset vangit, jotka tulevat

synkkämielisiksi, saavat välistä olla täällä päivillä, sillä, nähkääs,

he eivät muuten kestäisi.

ALMA. Minä ymmärrän. Niin,--sitten en enää tiedä, mitä sanoa. Kuinka

arvelet, Karin? Uskaltaisimmeko--?

KARIN. Viktor voisi mielestäni tehdä niinkuin hän itse parhaaksi näkee.

SYLVI. Niin minustakin. Lupaa vaan, ettet sano yhtään sanaa, et myötä

etkä vastaan. Lupaatko sen Alma?

ALMA. No niin, sen voin luvata. Vaikka minua kovin peloittaa.

SYLVI. Kiitoksia, Alma kulta. Nyt olen rauhassa, sillä nyt tiedän, että

hän tulee.

Sylvi; Kovan onnen lapsia · 第 70 / 112 题