MATLENA. Työhönkin pystyy, jos mihin. Eikä surkeile voimiaan, on aina
ensimmäinen ja viimeinen. Siinä häntä mainitaan vallan ihmeenä, ja sen
vuoksi kait' hänelle on annettukin nimi Topra-Heikki, ei hän Topra ole,
papinkirjassa--
VALLESMANNI. Missä olette viettäneet nämä viimeiset päivät? Vastatkaa
ensin te, Vaaranen.
SILJA (hiljaa). Tunnusta kaikki rehellisesti. Elä salaa mitään.
ANTTI. Keskiviikkona läksimme Matlenan kanssa näitä hakemaan, Mikkoa ja
Topraa. Lauvantai-iltana ne löysimme Suonenjoelta.
VALLESMANNI. Metsästä jonkun matkaa Ruohomäen talosta?
TOPRA-HEIKKI. Kotkakallion juurelta, valkean äärestä. Vieläkö pitää
tarkemmin selittää?
ANTTI. Lienee ollut likellä Ruohomäen taloa, en tunne niitä paikkoja.
VALLESMANNI. Olitteko metsässä koko sen yön?
TOPRA-HEIKKI. Yhtä varmaan kuin te haudoitte itseänne lämpimässä
sängyssä höyhentyynyillä.
JAHTIVOUTI. Ole ääneti, kun ei sinulta kysytä.
TOPRA-HEIKKI. Lupa puhua, koska minulla on yhtä hyvä suu kuin
sinullakin.
MATLENA (puoliääneen). Topra, malta mieltäsi, onneton!
TOPRA-HEIKKI. Saako tietää, mitä tämä tutkiminen oikeastaan merkitsee?
Mistä meitä epäillään? Mistä syytetään? Sanoo hänet kerrassaan suoraan,
ilman verukkeita ja kiertelemisiä.
VALLESMANNI. Teitä epäillään syyllisiksi murhapolttoon, varkauteen ja
murhaan.
SILJA. Voi armollinen Jumala!
MIKKO. Murhaan--!
TOPRA-HEIKKI. Todistuksia! Todistuksia vaaditaan, ennenkuin miestä
vangitaan. Tunnetaan mekin tapojanne sen verran. Noh, joutuun, te
lainvalvojat ja hyvän järjestyksen ylläpitäjät! Millä näytätte toteen,
että olemme tehneet kaiken tuon?
VALLESMANNI. Mies, joka löydettiin murhattuna, kävi yöllä minua
tavoittamassa. Rengit, tomppelit eivät tulleet minulle ilmoittamaan,
mutta--.
TOPRA-HEIKKI. Antoivat teidän nukkua rauhassa peittojen alla. Siinä
tekivät pahasti. Nyt jäi koko asia peittoon.
VALLESMANNI. Eipähän jäänyt. Elä ilku vielä! Hän oli puhunut tuvassa
siksi paljon, että sinut otamme kiinni kaikessa tapauksessa.
Ymmärrätkös? Vai pitääkö yhä selvemmästi puhua?
MATLENA. Armoa, herra vallesmanni, elkää tehkö häntä onnettomaksi.
Antakaa hänen olla vapaana, me lähdemme Amerikkaan yhdessä, ijäksi
päiviksi pois koko maasta, ei tarvise peljätä, meistä ei ole haittaa
kenellekään. Kuulkaa minua, hyvät herrat! Mitä hyötyä siitä on, jos
panette hänet linnaan, ei hän muuta kuin paatuu siellä ja kovettuu, ja
sitten kun pääsee vapaaksi, hän ehkä todenperästä on paha, jota hän ei
nyt ole, jos häntä oikein tuntisitte--