OTTO. No, sitten juoksen jäljessä, sillä mukana minun olla pitää.
Missäs harakka ellei sian tappajaisissa (kääntyy ovessa). Ajöös nu,
ajöös nu, solänge. Kuuletteko, te möröt, siellä uunilla! Ajöös, ajöös!
ANTTI. Poika sinä, nyt ala lipata.
OTTO. Kommer straks. (Menee, kurkistaa vielä oven raosta.) Hyvää yötä,
möröt! Makeata unta!
MATLENA. Entäs nyt? Mitä tehdä?
ANTTI. Ei mitään, ymmärtääkseni.
MATLENA. Nepä tulevat ja syynäävät uuninpäällystän.
(Mikko ja Topra-Heikki tulevat alas.)
TOPRA-HEIKKI. Sukkelaan, sanoi Rusiini, kun sauna paloi.
ANTTI. Mitä, mitä? Oletteko hulluna? Palaavathan ne takaisin tuossa
paikassa.
MATLENA. Pysykää, herran tähden, siellä.
TOPRA-HEIKKI. Heitäkö odottamassa? Kylläpä käskisi. Me sieppaamme sillä
välin hevosen ja lähdemme lietsuun.
MATLENA. Siunaa ja varjele! Heidän hevosensa?
ANTTI. Liiaksi uskallettua.
MIKKO. Kun huomaisi Otto pönkittää heidät saunaan.
TOPRA-HEIKKI. Kiitos, Matlena, sinä puhuit kuin enkeli.
ANTTI. Jos lähteä aiotte, niin elkää viivytelkö.
MIKKO (katsoo ikkunasta). Topra, hemmetissä, ne jo palaavat saunasta.
TOPRA-HEIKKI. Matlena, lähde mukaan!
MATLENA. Mihinkä?
TOPRA-HEIKKI. Maa suur' ja avara. Totta siellä jonkun kolkan löydämme.
MATLENA. Ja poliisein hevosella. En, en vaikka!
TOPRA-HEIKKI. Hyvästi sitten!
MATLENA. Topra! Mikko, veljeni! Missä ja milloin teitä ensi kertan näen.
MIKKO. Se on tietymätöntä. Ehkä hirsipuussa.
TOPRA-HEIKKI. Mitä höpiset? Hirsipuussa? Kissa siellä keikkukoon, ei
mies.--Hyvästi, Silja! Jumalan haltuun! Villelle toimitan rohtoja,
vaikka pääni menköön. Hyvästi! (Ryntäävät ulos.)
SILJA. Voi, hyvä Topra, jos sen tekisitte! Kiittäisin ikäni ja aikani.
MATLENA. Mutta mikä siitä seuraa, kun he vievät poliisein hevosen? Herra
Jumala! (Juoksee ovelle.) Mikko, Topra, elkää menkö! Tulkaa takaisin!
ANTTI. Hiljaa, Matlena, hiiden kattilassa. Paikoillesi pian, niinkuin ei
mitään olisi tapahtunut.
MATLENA (polvilleen Siljan eteen). Silja kulta, Silja kulta! He joutuvat
kiinni. He tulevat onnettomiksi.
ANTTI (ikkunassa). Eivät aavista vielä mitään. Hiljakseen vaan astuvat
ylös saunalta. Mutta nyt? Ka, ka, jopa tuli kiire. Juoksevat jäljestä.
Kyllähän niitä tavoitatte enää. Peijakkaat, kuinka huutavat. Ehkä täytyy
tästä minunkin lähteä katsomaan, mikä siellä on hätänä.
OTTO (hyppää sisään, nauraa, huhtoo käsillään). No, nyt se vasta hyvin
kävi, ha, ha, ha! Ei tässä maailmassa! Saivat ne kerran pitkän nenän.
ANTTI. Hs, poika, elä naura ennen aikojaan (Menee ulos, huutaa.) Mikä
tuli? Karkasiko hevonen?
Esirippu alas.