MAIJU (tarttuu häneen kiinni). Minä en laske teitä, isä, en laske--

ANTTI. Päästä irti, lapseni, ei se siitä parane kuitenkaan (irroittaa

itsensä ja menee vallesmannin ia siltavoudin seurassa).

MAIJU (juoksee jonkun askeleen ovea kohti). Isä! Isä--! (Ovi paiskataan

kiinni. Maiju saa vetotaudin ja kaatuu lattiaan.)

SILJA. Taivaallinen isä! Maiju, lapseni, mikä sinun on? (Kumartuu hänen

ylitsensä.) Matlena, avuksi, hän kuolee.

MATLENA. Vieläkö täytyy teidän tätäkin kestää?

SILJA. Herra, Herra, Herra! Minä uskon, auta epäuskoani!

(Esirippu laskee.)

[1888.]

Sylvi; Kovan onnen lapsia · 第 111 / 112 题