AKSEL. Kyllä--olenpa tosiaankin niin rohkea, että uskallan suudella
vaimoani ... ja teen sen ilman muita mutkia... Kas niin, Sylvi, herkiä
pois nyt kiusaamasta minua--eihän se auta, minä suutelen sinua
kumminkin. (Syleilee ja suutelee häntä useita kertoja.)
SYLVI. Aksel pois--minä en tahdo. Kuuletko--minä en tahdo!
AKSEL. Elä huuda--Mari kuulee kyökkiin ja luulee vielä, että minä
toden teolla teen sinulle pahaa--(Suutelee häntä yhä.)