TOPRA-HEIKKI. Pysy siellä, jossa olet, jätä elävät rauhaan! Mitä sinä
meistä? Eikö siinä kylläksi, että maailma meitä ahdistaa? Vieläkö
kuolleetkin nousevat yhteen liittoon?
ANTTI. Viina on mennyt hänen päähänsä.
MATLENA. Topra, rakas ystäväni, rauhoitu. Usko minua, tuo on vaan
sairautta, tyhjää hourausta. Ei kuulu mitään ääniä, turhaa luuloa se
vaan on. Näes, me olemme kaikki täällä, Mikko, Antti, Silja, minä.
Tunnethan sinä meidät?
TOPRA-HEIKKI. Tunnen. Mutta ettekös te kuulleet mitään?
MATLENA. Emme yhtikäs mitään. Kun rauhoitut, niin ne katoovat sinunkin
korvistasi.
MIKKO. Otit niin monta ryyppyä syömättömään ruumiisen, siitä se tuli.
MATLENA. Ja valvomisesta. Kun ei ole nukkunut moneen yöhön.