Suuri voima
章节目录
共 76 题- SUURI VOIMA.
- Zakarias Nielsen
- Suomenettu tanskankielestä
- I.
- Möller katsoi toiselle puolelle: »Entä hän tässä?»
- Jörgen juoksi hakemaan lehteä. »Ja se on kumminkin vasemmiston lehtiä.»
- Nuoren miehen silmät kiilsivät: »Hänessä on jotain... en tiedä mitä.»
- II.
- Laillisessa ijässä — vaalikelpoinen kaupungin porvari — hm! _Hän!_
- Jörgen istuutui vuoteen laidalle: »Puhutteliko rovasti kauankin sinua?»
- Martta juoksi ikkunaan. »Anna, joudu, joudu!»
- III.
- Neitonen katseli ympärilleen: »Kuinka kummallista täällä kuitenkin on!»
- Neitonen väänsi suutansa. »Te olette kovin voimakas.»
- IV.
- V.
- Vihdoin hän sai hänet kiinni. »Isä on vallan sekaisin... ei tätä tietä!»
- Äiti pudisti päätänsä. »Minä kuulin kyllä kun hän kuppuroi.»
- Äiti ojensi kätensä ja kysyi tuskan valtaamana: »Jörgen, mikä sinun on?»
- Äiti tuijotti häneen. »Mikä sinua vaivaa Jörgen?»
- VI.
- Jörgen kiiruhti sanomaan: »Minä taidankin mennä ulos sedän luo.»
- Malle», hän kääntyi tyttäreensä; »juokse sinä leipuriin ostamaan...»
- Vaimo pudisti päätänsä: »No, olkoon sitten menneeksi.»
- Olli katsoi häneen syrjäsilmällä. »Vai on käynyt lempeämmäksi.»
- VII.
- Jörgen nousi: »niin, niin; hyvää yötä, äiti!»
- VIII.
- Jörgenin kulmat kohosivat: »Tuleeko äitisi laittamaan päivällistä?»
- Valoisaa kotia — — —
- IX.
- X.
- Halveksiva olkapään kohautus: »Sinä olet hermostunut, Elise.»
- XI.
- XII.
- XIII.
- Nuori emäntä katsoi häneen hämmästyen: "Kuinka sen tiesitte?"
- XIV.
- Silloin käsi kosketti hänen käsivarttansa. "Jörgen..."
- XV.
- XVI.
- Kaksi kyyneltä vierähti Jörgenin poskelle: "Hyvästi, äiti!"
- XVII.
- Vanhus vaikeni hetkisen. "Se on salaisuus."
- XVIII.
- Hän katsoi tielle päin. "Onko teillä kirjettä minulle?"
- Neitonen ojensi hänelle 25 ävrisen: "Olkaa hyvä, Walle!"
- Hän nyökkäsi: "Terveisiä Marenille!"
- XIX.
- Amalie rakas
- Mielihartaudella
- XX.
- Rouva Konge huoahti. "Kuinka aika rientää!"
- Tiinan oli rouvan huuto jo kutsunut paikalle. "Ih, sinä kir..."
- Olli Konge seisoi väristen vieressä. "Luuletteko, hän on kuollut?"
- Jörgen tuli juosten kauhistuneena. "Mitä on tapahtunut?"
- Vaimo yhä veti häntä pois: "Tule nyt ihminen!"
- XXI.
- Ollin katse kohosi äkkiä. "Onko hän huonontunut?"
- Olli katsoi häneen. "Oletpa sinä muuttunut."
- Jörgen istuutui. "Te olette ollut sairas?"
- XXII.
- Hän meni toiseen huoneeseen ja tarttui hänen käteensä: "Kiitos, kiitos!"
- Äiti nosti kätensä: "Te kuiskasitte jotain äsken tiellä sisällä."
- Äiti avasi silmänsä ja katsoi häneen: "Hän _on_ läheisyydessä, Jörgen."
- Jörgen tuijotti häneen. Puhuiko hän houreissa? "Kaikki ne laulut...?"
- XXIII
- Jörgen ei tiennyt mitä sanoa. "Jumalan tiet ovat käsittämättömiä."
- Jörgen tuli hämilleen. "Minun mielestäni se sana ei oikein sovi tähän."
- XXIV.
- XXV.
- Sinun
- Marie Römer."
- Nyt vasta Jörgen suoristausi ja kääntyi häneen päin: "Pikku Amalie!"
- XXVI.
- Jörgen käveli hetken aikaa ääneti. "Yhdelle ennen muita — äidilleni."