Onnellinen aviom
章节目录
共 138 题- ONNELLINEN AVIOMIES
- Kolminäytöksinen huvinäytelmä
- C. A. Görnerin mukaan suomeksi sovittanut
- Lauri Suonperä [Erland Piirinen]
- HENKILÖT:
- ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
- ENSIMMÄINEN KOHTAUS.
- AARNIO. Eipä juuri. Mutta muotokuva on nyt kerran aloitettu ja —
- AARNIO. Mutta minunhan täytyy; tuo muotokuva —
- ELLI. Katsohan — sinä olet hyvä, oikein oivallinen mies —
- AARNIO. Mikä tässä muukaan auttaa —
- ELLI. Onpas, Reino kulta! Sinun rakas ystäväsi —
- ELLI. Niin, no niin — mutta —
- ELLI. Mutta tuo alituinen kinastelu —
- TOINEN KOHTAUS.
- LAURA. Sinunhan piti mennä kaupunkiin, rouva Hanhi —
- AARNIO. Siis älä milloinkaan kiemaile vasemmalle päin, muutoin —
- AARNIO. Oikealle —
- AARNIO. Se oli varmasti joku teoloogi! Ne istuvat aina oikealla ja —
- KOLMAS KOHTAUS.
- ELLI. Mutta eihän meidän talossamme käy ketään muita mieshenkilöitä —
- NELJÄS KOHTAUS.
- ELLI. Sallitteko nyt minunkin vähän puhua tai —
- LAURA (Nauraa). Ei kai tämä ole ensi kerta —
- HEIKKI. Ei teistä ainakaan ole naimisiin —
- LAURA. Mutta palatkaamme taas tuohon arkkuun —
- VIIDES KOHTAUS.
- LAURA (Ikkunan luota). Tuollahan Aarnio on —
- KUUDES KOHTAUS.
- AARNIO. Kerrohan salaisuutesi —
- SEITSEMÄS KOHTAUS.
- HEIKKI. Rikas eno —
- AARNIO. Kevytmielinen ihminen! —
- ELLI. Sellainen on puolustamatonta —
- AARNIO (Lukee). »Uusikaarlepyy, heinäkuun 14 päivänä —»
- AARNIO (Lukee). »Minä tulen siis 24 päivänä Helsinkiin —»
- AARNIO (Lukee). »Viivyn siellä kolme päivää ja asun sinun luonasi.»
- AARNIO (Lukee). »Joka, kuten kirjoitat, on sinun elämäsi onni —»
- HEIKKI. Miksi ette? Aarniohan saa teidät taas takaisin —
- HEIKKI (Aarniolle). Minä takaan joka tapauksessa —
- AARNIO. Kuulehan, Heikki, minun on kiittäminen sinua paljosta —
- AARNIO. Mutta sellainen pila —
- KAHDEKSAS KOHTAUS.
- AARNIO. Kunhan ei vain lopulta leikistä tulisi tosi ja te menisitte — —
- TOINEN NÄYTÖS.
- ENSIMMÄINEN KOHTAUS.
- AARNIO. Ohoh! Luullakseni sentään —
- TOINEN KOHTAUS.
- KOLMAS KOHTAUS.
- PETÄJÄ. Aivan hyvin! Useampia ristimänimiä — —
- NELJÄS KOHTAUS.
- HEIKKI. Tietysti — tietysti —
- HEIKKI (Hämillään ja arasti). Niin — mutta täällä se ei käy —
- PETÄJÄ (Lauralle). Ja sinä lankesit hänen jalkoihinsa —
- LAURA (Hämillään) Minäkö? — Niin — minä — luulen —
- VIIDES KOHTAUS.
- HEIKKI. Voisihan sentään sattua, kun lähemmin tutustuu —
- KUUDES KOHTAUS.
- SEITSEMÄS KOHTAUS.
- KAHDEKSAS KOHTAUS.
- PETÄJÄ. Sitä parempi. Mutta, lapsi kulta, sinullahan on kuuma kuin —
- PETÄJÄ (Huutaen). Sinähän olet oikea per—
- LAURA (Painaa kätensä hänen suulleen). St! Sitä ei saa kukaan tietää —
- YHDEKSÄS KOHTAUS.
- HEIKKI. Kuinka ivallisesti hän sanoi »missä sinä olet ollut?»
- HEIKKI (Painavasti). Rakastettavan Ellin luona —
- LAURA (Tuumien). Hm! Hm! Ei ole erittäin helppoa —
- LAURA (Itkien). Katsokaas, eno, kaikki johtuu —
- PETÄJÄ (Hellästi moittien). Mutta lapseni —
- PETÄJÄ. Mitä vielä — enon läsnäollessa —
- HEIKKI (Kuunnellen). Mitäh?! Eihän hän toki —
- KYMMENES KOHTAUS.
- YHDESTOISTA KOHTAUS.
- ELLI. Ivaa täynnä, kuten sinun herra Tuulispääsikin —
- HEIKKI. Jos hän nyt jo saa tietää ilveilymme —
- ELLI. Ellet hyvällä saa häntä pois talosta —
- ELLI. Niin haen minä sinusta eron —
- ELLI. Tyttäreni otan mukaani —
- ELLI. Näytä nyt, että olet mies —
- HEIKKI. Ole siis ystäväni —
- AARNIO. Anteeksi, Elliseni — tähän asti minä en tiedä — yhtään mitään
- KAHDESTOISTA KOHTAUS.
- LAURA. Ajatelkaas vain! Tuo kevytmielinen ihminen kirjoitti enolleen —
- KOLMASTOISTA KOHTAUS.
- AARNIO. Selitähän toki —
- NELJÄSTOISTA KOHTAUS.
- HEIKKI. Meillä on —
- LAURA. Me aioimme —
- ELLI (Nopeasti). Ei! Me tuumimme juuri —
- HEIKKI (Ottaa nopeesti käärön). Sallikaa — se kuuluu yksistään minulle —
- PETÄJÄ (Heikille). Kuules, poika, kälysi käyttäytyy minua kohtaan —
- KOLMAS NÄYTÖS.
- ENSIMMÄINEN KOHTAUS.
- TOINEN KOHTAUS.
- PETÄJÄ. Mutta vaimonne näyttää minusta —
- PETÄJÄ. Sinun vaimosi — eihän toki tuo hellä olento —
- HEIKKI (Aarniolle, pyytäen). Aarnio —
- KOLMAS KOHTAUS.
- LAURA. Sitten on Aarnio hyvä ja tuudittaa —
- NELJÄS KOHTAUS.
- LAURA (Nopeasti). Minun rakas mieheni tahtoi vähän voimistella, sisko! —
- LAURA (Hiljaa Ellille). Sinä unohdat taas —
- AARNIO (Hiljaa Ellille). Elliseni, ajattele sentään —
- VIIDES KOHTAUS.
- AARNIO. Sinun suostumuksellasihan minä —
- KUUDES KOHTAUS.
- LAURA (Itsekseen). Minun tulee häntä kuitenkin vähän sääli —
- AARNIO. Ei ole hänen lapsensa —
- SEITSEMÄS KOHTAUS.
- AARNIO. Minä — minun piti juuri alkaa —
- ELLI. Ei, mutta jollette nyt lakkaa —
- KAHDEKSAS KOHTAUS.
- YHDEKSÄS KOHTAUS.
- PETÄJÄ. Mutta sinähän sanoit minulle kuitenkin vielä ennen päivällistä —
- PETÄJÄ. Ja mitä mies, Aarnio, sanoo sellaisesta sekasotkusta
- LAURA. Hän on — hyväntahtoinen nahjus — tohvelisari —
- KYMMENES KOHTAUS.
- HEIKKI (Tulee esiin). Hyvä. Erittäin hyvä! Jatkakaa vain sillä tavalla.'
- LAURA (Lempeästi). Heikki —
- YHDESTOISTA KOHTAUS.
- KAHDESTOISTA KOHTAUS.
- KOLMASTOISTA KOHTAUS.
- NELJÄSTOISTA KOHTAUS.
- ELLI (Melkein yhtäaikaa). Salli minun nyt puhua —
- HEIKKI. Niin, rakas eno, me olemme —
- ELLI. Ei, minun pitää ensin —
- VIIDESTOISTA KOHTAUS.
- HEIKKI. Hän pistää kätensä aidan läpi —
- KUUDESTOISTA KOHTAUS.
- HEIKKI. Niin, piilossa! (Hiljaa). Eno myös —
- LAURA. Herraseni, tuollaisella äänellä —
- LAURA. Rakas mieheni —
- LAURA. Mutta — rakas eno —
- SEITSEMÄSTOISTA KOHTAUS.
- ELLI (Vihaisesti). Mitä? Herra Tuulispää, oletteko te uskaltanut —
- PETÄJÄ. Ettekö? Te olette siis pitäneet minua pilkkana
- PETÄJÄ. Hirtehinen! (Ellille). Mutta tuo suloinen lapsukainen —
- LOPPU.