AARNIO. Mutta sellainen pila —

HEIKKI. Voi taivasten tekijä! Ja tuo on olevinaan ystävä! Hän näkee

minun killuvan tulivuoren aukossa ja viivyttelee heittämästä minulle

pelastusköyttä! No niin! Tulkoon sitten tulivuorenpurkaus ja haudatkoon

se minut, kuten ennen Pompeijin kaupungin, jotta minut taas myöhemmin

voitaisiin kaivaa esille!

AARNIO. Ellei — ellei muu auta niin — niin luovutan minä mielelläni

talouteni sinulle —

ELLI. Mitä?

AARNIO. Mutta — mutta en vaimoani.

ELLI. Ei, sitä ei minun mieheni tee — ei mistään hinnasta.

HEIKKI. Tahdotteko tappaa minut? (Katsoo kelloaan). Puolen tunnin

kuluttua on vihollinen täällä — minä tulen aivan hulluksi. (Kulkee

kiivaasti).

AARNIO. Mitä arvelet, Elliseni? Me olemme hänelle suuresti

kiitollisuuden velassa — ja voisimme kai tehdä hänelle mieliksi.

ELLI. Taivas varjelkoon!

HEIKKI (Syöksyy hänen jalkoihinsa). Tässä minä makaan teidän

jaloissanne — se on ensi kerta, kun minä alennan itseni ja polvistun

naisen edessä — säälikää minua!

ELLI (Vähän epäiltyään). No, hyvä sitten — olkoon menneeksi! Minä

luovutan teille asuntomme niin kauaksi aikaa kuin enonne on täällä,

mutta rouvaksenne en rupea —

HEIKKI (Hypähtää ylös). Ettekö?

ELLI. Teidän täytyy hakea toinen rouva.

HEIKKI (Murheellisesti). Mistä minä sen saan? Enhän minä voi juosta

pitkin katuja ja kysyä jokaiselta: Tahdotteko olla -niin ystävällinen

ja olla olevinanne minun rouvani?

ELLI. Koettakaa saada siskoni myöntymään tuumaanne.

AARNIO. Ai, niin — se on totta! Hän kyllä näyttelee erinomaisesti tämän

ilveilyn!

HEIKKI. Tonttuko? Ei! Hän syöksisi minut pulasta toiseen. Mehän olemme

alituiseen sotakannalla kuin kissa ja koira.

AARNIO. Sitä parempi! Sittenhän se näyttää ihan luonnolliselta

avioliitolta.

ELLI (Nopeasti ja lyhyesti). Puhutko ehkä kokemuksesta?

AARNIO. Taivas varjelkoon — kuinka minä sellaista voisin? Mehän elämme

kuin paratiisin yrttitarhassa.

HEIKKI. Tässä ei auta mikään muukaan. Syö lintu tai kuole! No niin!

Olen tehnyt päätökseni. (Ellille). Rientäkää rakastettavan sisarenne

luo ja kertokaa tuolle tontulle minun toivoton tuumani; mutta saatte

nähdä — hän ei suostu, voidakseen loukata minua.

LAURA (Tulee vasemmalta).

Onnellinen aviomies · 第 42 / 138 题