AARNIO. Anteeksi — sitä minä saan tehdä muutenkin tarpeeksi usein —
joten —
PETÄJÄ (Aarniolle, joka on hänen vieressään). En tiedä ollenkaan mitä
poika tahtoo — hänellähän on maailman paras vaimo. Vielä yksi seikka,
eikö teidänkin mielestänne olisi parempi, jos — (Vetäytyy Aarnion
kanssa perälle ja puhuu hiljaa hänen kanssaan).
HEIKKI (On tähän asti puhunut Lauran kanssa hiljaa ja kiivaasti, tulee
hänen kanssaan nyt ihan etualalle). Nyt minä käsitän teidän pirullisen
suunnitelmanne! Mutta minä tulen toimeen omin avuinkin, vaikka koko
maailma vastaan potkisi.
LAURA (Hiljaa). Kärsivällisyyttä vain, kyllä tästä hyvä tulee.
HEIKKI. Te olette taluttanut minua jo koko päivän narrin nuorassa.
(Puhuvat hiljaa).
PETÄJÄ ja AARNIO (Tulevat taas esiin).
AARNIO (Hyvin arkana Petäjälle). Ah, te laskette leikkiä!
PETÄJÄ (Aarniolle). En tosiaankaan, saatte kohta nähdä!
AARNIO (Itsekseen). Tästä tulee kaunis juttu!
ELLI (Tulee keskeltä).