PETÄJÄ (Huutaa). Mitä?!
AARNIO (Syrjään, pannen käden suulleen). Herranen aika! (Ääneen). Se
tahtoo sanoa, minä en tarkoita todellista, vaan —
PETÄJÄ. No?!
AARNIO. Vaan viime näyttelyssä ollutta maalausta, johon minun täytyi
antaa hänelle luonnos.
PETÄJÄ. Ja siinä on koko salaisuus.
AARNIO. Niin.
PETÄJÄ. Ja sitä varten häiritsette minua. Sellaisia asioita! Eihän
minua liikuta lapsimaalaukset. (Mene huoneeseensa).
AARNIO. Olin vähällä puhua itseni pussiin. Mutta luulen selviytyneeni
verrattain hyvin pelistä.
ELLI ja LAURA (Tulevat oikealta).