NEITI BERNICK. Minä vien sanan Betylle.
(Menee takimmaisesta ovesta vasemmalle.)
NEITI HESSEL. Niin, nyt on siis se suuri juhlahetki tullut.
KONSULI BERNICK (kulkien levottomana edestakaisin). Niin, nyt se on.
NEITI HESSEL. Tällaisella hetkellä mahtaa mies olla ylpeä ja iloinen,
arvaan.
KONSULI BERNICK (katsoo häneen). Hm!
NEITI HESSEL. Koko kaupunkihan tulitetaan, olen kuullut.
KONSULI BERNICK. Niin, sekin on niille pistänyt päähän.
NEITI HESSEL. Kaikki yhdistykset tulevat lippuineen tänne. Sinun nimesi
on loistava tulikirjaimilla. Tänä yönä sähkötetään ympäri maata:
»Onnellisen perheensä ympäröimänä otti konsuli Bernick vastaan
kansalaistensa kunnioituksen yhtenä yhteiskuntansa pylväistä.»
KONSULI BERNICK. Niin; ja ulkona huudetaan eläköötä, ja väki riemuitsee
ja vaatii minua esiin ovelle, jossa minun on pakko kumartaa ja kiittää.