ROUVA RUMMEL. Juhanista nimeltään. Hän pakeni Amerikaan.
ROUVA HOLT. _Täytyi_ paeta, voitteko kuvitella.
ROUVA LYNGE. Ja _hänellä_ se oli siis se ruma juttu?
ROUVA RUMMEL. Niin, se oli jotakin tuommoista --; miten sitä nyt
nimittäisin? Jotain -- tiedättehän -- Dinan äidin kanssa. Voi, minä
muistan sen kuin eilisen päivän. Juhani Tönnesen palveli siihen aikaan
vanhan rouva Bernickin konttorissa; Karsten Bernick oli äsken palannut
kotiin Parisista, -- ei ollut vielä kihloissa --
ROUVA LYNGE. No niin, mutta tuo ruma juttu?
ROUVA RUMMEL. Niin, näettekös, -- sinä talvena oli Möllerin
teatteriseurue täällä meillä --
ROUVA HOLT. -- ja siinä seurueessa oli näyttelijä Dorf vaimoineen.
Kaikki nuoret miehet olivat suorastaan hullaantuneet tuohon rouvaan.
ROUVA RUMMEL. Niin, Jumala ties, mitenkä he voivat pitää _häntä_
kauniina. Mutta kun näyttelijä Dorf eräänä iltana myöhään tulee
kotiin --