N:o 363. Tokholmin Olutta.
Sitte' kuin 1 tynnyri maltaita on parahultasella vedellä mäskätty,
sekotetaan siihen puolen tunnin takaa vielä puoli tynnyriä, jonka
perästä kaikki vast'uudesta sekotetaan ja amme' jätetään kahdeksi
tuntia peiton alle'. Sitte' lasketaan vierre' ulos ja keitetään siksi
kuin hän juokseentuu, jona se taas kaadetaan kuurna-ammeeseen. Vedellä
täytettyyn pryki-pataan pannaan sitte' humaloita kahdeksi tuntia
hiljaksellen kiehumaan. Vierre' lasketaan taas ulos ja kaadetaan
pryki-pataan, siinnä olevan märkyyden sekaan, jossa ne' sekasin
keitetään kaksi tuntia ja kuurnataan sitte' kylmään astiaan. Kuurnassa
vielä jäljellä oleva vierre' kaadetaan nyt pryki-pataan, jossa se
keitetään pari tuntia, niiden kuurnattujen humaloiden kanssa, ja
kaadetaan sitte' ennen kuurnatun vierteen kanssa sekasin, jossa he
yhteen sekotetaan. Valmiina pannaan tämä tynnyriin, jossa annetaan
olla aikansa tynnyriä tukkimata, ja kaadetaan sitte' sekaan 4 taikka
5 kauhallista humaloissa keitettyä vettä joka tynnyriin, ennen kuin
ne' tukitaan, ja tukittuna liattakoon henkuria, sillon tällön oluen
käydessä ensimmäisinä päivinä.
N:o 364. Siirappi-sahtia.
Viisitoista kannua vettä pannaan pataan valkialle', johon kiehumaan
ruvetessa kaadetaan puolen tooppia siirappia ja sitte' 4 luodia
humaloita. Sitä myöden kuin vesi kiehuu kokoon lisätään toista, niin
että se pysyy aina yhdellänsä. Kahden tunnin kiehumisen perästä
kaadetaan se jähtymään, ja kuin se on jähtynyt tavallisesti käymään
rupeevan juomisen haleuteen, kaadetaan kortteli käytöstä sekaan ja
peitetään. Käymästä lakattua kaadetaan se tynnyriin käytöksinensä ja
humaloinensa, jonka perästä tynnyri oitis tukitaan. Kahdeksan päivän
perästä lasketaan se pulloihin säästymään.
N:o 365. Mesi-juomaa elikkä Simaa. (Mjöd).
Kannu mettä (eli hunajaa) ja 9 kannua hyvää kaivo-vettä kaadetaan
kupari-kattilaan, jossa ne' sekotetaan sekasin. Kiehuessa kuoritaan
tyystin päälle' kuohuva maanto; sitte' pannaan kourallinen humaloita
sekaan ja annetaan kiehua sen päälle' runsas tunti, taikka siksi että
neljäs-osa on kokoon kiehunut, jonka perästä se hius-siilin läpitte'
juoksutetaan puhtoseen puu-astiaan, jossa annetaan olla siksi että enin
kuumuus on ohitte' mennyt, jona siihen pannaan 4 taikka 5 lusikallista
käytöstä, ja peitetään sitte' hyvin 4:ksi päivää. Sitte' juoksutetaan
se villa-kankaan läpitte' ja kaadetaan ankkuriin, johon pannaan myös
5 luodia perattuja, pestyjä ja puhtaalla liina-kankaalla pyhittyjä
rusinoita, ja neljän sitronin kuoret keitettynä, joista valkonen on
pois otettu. Ankkuri tukitaan tyystin ja viedään kellariin. Kahden
viikon takaa lasketaan se pulloihin, jotka suullistetaan ja hartsataan
hyviksi.
N:o 366. Pistohvia.
Kuin kaksi pullollista (se on puoli kannua) hyvää punasta viinaa ja
1 poikkiomiin leikattu pomeransi, ja puoli taikka kolme-neljännes
naulaa sokeria sekotetaan posliini-astiassa sekasin, niin on pistohvi
valmista. Pomeransin puutteessa sopii panna pomeransin-essansia, jota
saadaan apteikista.
N:o 367. Parasta Pistohvia taikka Valkosta Karoliinaa.
Moselli- ja Reinskan-viinaa otetaan puoliksi kumpiakin; jos otetaan
pullo kumpaakin, niin otetaan myös 1 pomeransi ja puolen naulaa
sokeria, taikka runsaammin, jos makiammaksi tahdotaan.
N:o 368. Punasta Karoliinaa.
Otettakoon 2 pulloa hyvää Bordoon-viinaa, 1 pullo Moselli-, puoli
pulloa Mallaga- ja puoli pulloa Sampanja-viinaa, niin myös 3 sitronia
ja puolentoista naulaa sokeriaa. — Sampanjaa ei saa kaataa sekaan ennen
kuin tämä viedään pöytään juotaa.
N:o 369. Tavallista Arrakki-Punsia.
Tavallisen, 7 asteen (graadin) väkevään arrakkiin otetaan joka
kannulle' 4 naulaa sokeria, 2 sitronia ja niin paljon kiehunutta
kaivo-vettä, että se sulaneen sokerin kanssa tekee yhteen täyden
kannun. — Ensin pannaan posliini-astiaan sokeri, sen päälle'
puserretaan sitronit, sitte' kaadetaan vesi, ja kuin sokeri
sekottamalla on sulanut, kaadetaan arrakki viimmeseksi sekaan. Jos
paljaan veden siaan pannaan tee-vettä niin tulee punsi paremmaksi.
N:o 370. Kylmää Arrakki-Punsia.
Tähän otetaan arrakkia, sokeria ja sitroneita sen jälkeen kuin
tämän edellisessä on neuvottu. — Sokeri pannaan ensin palasina
posliini-astiaan, sen päälle' kaadetaan niin paljon kylmää kaivo-vettä,
kuin se sisällensä imee, mutta ei enemmän; siinnä tilassa annetaan
sen olla neljäs-osa tuntia, jonka perästä sokeri sullotaan kauhalla.
Sitte' kuin tämä on hyvin sulanut, puserretaan sitronin-neste' sekaan
ja viimmeseksi kaadetaan arrakki siihen. Kuin tämä on hyvin sekotettu,
pannaan se pulloihin, jotka hyvin suullistettuina säilytetään. — Jota
enemmän aikaa sitä säästetään sitä paremman makuseksi se tulee.
N:o 371. Rommi-Punsia.
Tätä tehdään samalla lailla kuin N:o 369 neuvottua arrakki-punsiakin,
ainoastansa sillä erotuksella, että tähän pannaan kolme puolta-tooppia
hyvää rommia ja yksi puoli-tooppia parasta arrakkia, niin myös 4 ja
yksi neljäs-osa naulaa parasta sokeria.
N:o 372. Muna-Totia.
Yksi munan-ruskuainen ja 3 taikka 4 tee-lusikallista pienettyä sokeria
sekotetaan juoma-klasissa hyvin ahkera niin kauvan että hän kuohuuntuu,
sitte' kaadetaan sekottaessa mielen perästä kiehuvaa vettä sekaan, sen
perästä rommia, arrakkia taikka konjakkia, mitä kunkin mieli tekee.
N:o 373. Tee-vettä.
Veden pitää pikasesti umpi-kannen alla tuleman kiehuvaksi. Keittäessä
pitää kartettaman ett'ei valkian liekki eikä sauhu pääse muuttamaan
veden makua; sitä ei siis ole isolla ilme-valkialla keittämistä. —
Vesi kaadetaan äkkiä, täydessä kiehumisessa, tee-lehtien päälle'
tee-kannuun, joka sitte' oitis tukitaan ja peitetään tuokioksi aikaa.
Hyvä tee tarvittee enemmän aikaa vetääntyä kuin huono. — Kaikellaiset
kryydit, niinkuin: kaneli, pomeransin kuoret ja neilikat huonontaavat
teen ma'un; niitä ei siis ole sekaan panemista. — Ainoastansa huonossa
ja pahentuneessa teessä ovat sellaiset kryydit kärsittäviä.
N:o 374. Kahveeta.
Ennen kuin kahve-pavut poltetaan pitää ne' hyvin pestämän puhtaassa
vedessä, mutta ei kuitenkaan enempää erältä, kuin vähänä aikana
tarvitaan. Oitis pestyä pyhitään ne' liina-rievulla kuiviksi,
levitellään sitte' ohkoselta paperille' ja pannaan lämpöselle'
malmi-liedelle' taikka uunin-arinalle' kuivuun. Kuivana poltetaan
ja jauhetaan ne' tavallisella lailla. — Tätä jauhettua kahveeta
pannaan pulloon, ja kaadetaan joka neljää luodia kohden 1
juoma-klasillinen raikasta vettä sekaan, taikka puolen naulan päälle'
4 juoma-klasillista. Sitte' hölkytetään tätä kymmenkunta minuuttia
peräkkanasin, jolla ajalla ei suullinen saa olla piukassa, ett'ei
pullo halkeisi. Sen perästä painetaan vasta suullinen kireemmin
kiinni ja pullon annetaan olla alallansa 8 taikka 10 tuntia. — Jos
tämä tehdään ehtoolla, niin on se aamulla valmista. — Tämän ajan
perästä juoksutetaan se puhtaan palttinaisen- elikkä liina-rievun
läpitte', ja kahveeta keittäissä otetaan tätä siilattua ainetta yksi
lusikallinen joka kahteen lusikalliseen veteen. Kuin vesi on ruvennut
kahve-pannussa kiehumaan, kaadetaan kahve'-aine siihen sekaan, ja
annetaan sitte' toistamiseen vähän kiehahtaa, niin on kahve valmista.
— Jäljelle' jääneestä porosta saadaan vielä niin hyvää kahveeta kuin
kahve-pavuistakin tavallisella keitto-lailla. Pestyistä kahve-pavuista
saadaan paljon väkevämpää ja paremman makusta kahveeta kuin
pesemättömistä; ältäköön siis pesemättömistä kahve-pavuista keitettäkö
tavallisella laillakaan kahveeta.
15:ta Jako.
MUUTAMIEN RUOKA-AINEIDEN TEOSTA JA SÄÄSTÖSTÄ, NIIN MYÖS TARPEELLISIA
TIETOJA RUOKIEN KORJUSTA.
N:o 375. Peruna-jauhojen teosta.
Puhtaaksi pestyn saavin-suuhun sidotaan puhdas ja harva raiti,
sen päälle' raastitaan mäihäksi suuria hyvin puhtosiksi pestyjä
perunoita. Tähän peruna-mäihään kaadetaan aina tavantakaa, sitä
myöden kuin sitä raidille' karttuu, puhdasta kylmää vettä ja
sekotetaan vispilällä niin että jauho-aine' juoksee raidin läpitte'
saaviin. Tätä tekoa tehdään niin kauvan kuin perunoita kestää. Jos
sitte' vielä saaviin mahtuu, kaadetaan siihen kylmää vettä melkeen
parrasten tasalle', jonka perästä sen annetaan olla alallansa tunnin
aikaa, että jauhot ehtiivät hyvin laskeentua. Sitte' ajetaan siittä
tumma vesi pois, ja kaadetaan puhdasta vettä siaan niin paljon että
saavi on puolen paikoilla. Tähän muutetaan puhdasta vettä kahdesti
päiväässä, siksi kuin nähdään veden olevan ottaissa niin kirkasta
kuin pantaissakin. — Joka veden muuttaissa sekotetaan pohjassa olevat
jauhot veden kanssa hyvin sekasin, jonka perästä saavin täytyy olla
loukkaamata toiseen muuttoaikaan asti. — Vimmesessä veden muutteessa
kallistetaan saavi uurteellensa, että vesi tyystemmin poissaataisiin;
sen perästä levitetään raiti jauhojen päälle' imemään viimmestäkin
märkyyttä siittä. Sitte' otetaan jauhot saavista mukavalla aseella,
ja levitellään paperille' taikka raideille' kuivumaan. Muutamat
kuivaileevat myös niitä pelleillä, vähän-lämpösissä uuneissa.
Toisella lailla.
Isoja puhtaiksi pestyjä perunoita raastitaan mäihä-raudalla mäihäksi.
Tätä mäihää pannaan vähän erältänsä jouhi-seulaan, ja seula lasketaan
puhtosella kylmällä vedellä täytettyyn puhtoseen saaviin. Tässä
sotketaan ja sekotetaan sitä käsin, ja seula nostetaan sitte' vähän
ajan perästä ylös, että vesi pääsee siittä ulos juoksemaan. — Tällä
lailla virutetaan tätä mäihää seulassa niin kauvan, että vesi juoksee
siittä saaviin varsin selkiänä, josta nähdään mäihässä ei enää olevan
jauho-ainetta. Kuin kaikki jauhoiksi aivotut perunat sillä lailla
ovat mäihänä seulan läpitte' virutetut, on myös vesi muuttunut niistä
ruskeamaiseksi; sen annetaan siis olla alallansa 5 taikka 6 tuntia,
että jauhot ehtiivät laskeentua pohjalle', jonka perästä vesi kaadetaan
pois saavista hyvin visusti ja hiljallensa, ja sitte' uutta raikasta
vettä siaan, joka sekotetaan tukevasti pohjassa olevien jauhojen kanssa
hyvin sekasin. — Jos tämä vesi, 5:den taikka 6:den tunnin perästä, taas
on selinnyt, niin ovat jauhot siittä laskeentuneet pohjalle', ja sadaan
siis muuttaa uutta vettä. Sitte' kuin vesi viimmesen kerran on saavista
poiskaadettu, peitetään saavi puhtaalla ja köykäsellä liinalla ja
viedään ilmaan kuivumaan, ja kuin jauhot ovat niin kuivaneet, että ne'
veittellä saadaan saavista pois vuoltuksi, levitellään ne' paperille'
täydellisesti kuivumaan. Kuivina hierotaan ne' pieniksi ja seulotaan
hyvin taajalla seulalla, ja säilytetään sitte' klasi-astioissa. Jos
tahdotaan erinomasen pieniä jauhoja, niin kuorittakoon perunat ja
otettakoon silkki-seula tavallisen jouhi-seulan verosta.
N:o 376. Kaalin hapantamisesta.
Sitte' kuin kaalin-keristä, elikkä kupu-kaaleista, kaikki vihriäiset
lehdet ovat tarkasti pois ruokotut, survotaan ne' petkeleellä pieniksi
ja varistellaan ohkoselta puhtaaseen ja tiiviiseen neliikkoon, taikka
muuhun astiaan, jonka pohjalle' pitää sitä ennen oleman levitetty
ehjiä kaalin-lehtejä. Näihin survottuihin ja astiaan varisteltuin
kaaleihin varistetaan suoloja, tillin-lalvoja ja muutama pisara
etikkaa. Tämän päälle' pannaan taas kertaaseensa kaalia, suoloja,
tillin-lalvoja ja muutama pisara etikkaa. Kuin astia tällä lailla
on saatu vähitellen täyteen, varistellaan viimmesen latomus-kerran
päälle' hiukan kuminoita ja sotketaan sitte' kaalit piukkaan. Astia
peitetään nyt puhtaalla liina-rievulla, jonka päälle' lasketaan sisään
sopiva kansi ja kannelle' kiviä painoksi. Tämä viedään nyt lämpöseen
huoneeseen käymään, ja käymästä lakattua otetaan paino pois, kansi
pyhitään ja homekkin, jos sitä on astiaan tullut. Sitte' pannaan kansi
taas siallensa ja kivi kannelle', pitämään sitä kohdallansa, jonka
perästä se viedään jäätymään kylmään ja hyvänä pysymään talvi-ajan.
Tarvittaissa valmistetaan tätä syötää sillä lailla kuin N:o 21 on
neuvottu.
N:o 377. Kuinka kovat pavut saadaan pehmenemään.
Kaikki pavut eivät tahdo pitkälliselläkään kiehumisella oikeen pehmitä.
Sellaisia papuja keitettäköön järvi-vedessä ja pantakoon hiilistä
puhdistettua ja seulottua koivun-tuhkaa yksi kukku-lusikallinen tihkuun
liinaseen-riepuun ja niottakoon tukevalla langalla hyvin kiinni. Tämä
tuhka-pussi lasketaan kiehuviin papuhin, sitte' vasta kuin ne' ovat
ryppyyn kiehuneet, ja kuin pavut ovat pehminneet, vedetään tuhka-pussi
ulos padasta sillä pitkällä langalla, jolla se on kiinni niottu. Sen
perästä suurustetaan elikkä valmistetaan pavut.
N:o 378. Munien säilyttämisestä yli suven.
Kukin talon-tointa pitävä nainen tietää, ett'ei ennen Kesä-kuuta
munitut munat pysy kauvan hyvinä. Me neuvomme siis latomaan niitä
huoneen-pesään, tuh'an sisälle', ja pitämään pellit aina auki, niin
säilyyvät ne' hyvinä enemmän aikaa kuin astiassa. Tuhkaa pitää pesässä
olemaan niin paljon että munat ovat hyvässä peitossa. Tuh'an päälle'
pantakoon vähän suoloja.
N:o 379. Paleltuneiden munien parantamisesta.
Paleltuneet elikkä jäätyneet munat lasketaan raikkaaseen suoloilla
sekotettuun kaivo-veteen sulaamaan, niin tuleevat ne' entiseen tilaansa.
N:o 380. Kuinka härskiys poisotetaan suolatuista Lohista, Silleistä,
Siioista ja Silahkoista.
Ensin otetaan rohdin-tukolla kalojen päällä uiskenteleva härskiintynyt
rasva niin tyynin kuin saadaan, sitte' ladotaan kertaaseensa
kalojen päälle' rohtimia taikka pari kirjaa pehmosta villa-paperia
(läskpapper), joka imee härskiyden astiasta.
N:o 381. Kuinka koit ja toukat saadaan häviämään aitoista ja
maito-huoneista.
Sekä aittojen että maito-huoneitten katot ja seinät pitää aina
pidettämän puhtaina hämmähäkkien-seiteistä ja tomusta. Mutta
mataloihin ja vanhoin huoneisiin tahtoo sentään ilmaantua koita ja
toukkia ruoka-aineisiin, niinkuin jauhoin, kryynehin, papuhin ja
kuiviin-kalohin, j.m.s. Ne' häviäävät näistä huoneista perättömään, jos
huonompia hamppuja ripustellaan pitkin seiniä ympäri huonetta, tukkula
sinne' ja toinen tänne'; mutta joka kuukausi pitää muutettaman uusia
hamppuja.
N:o 382. Kuinka jauhot estetään koihin ja toukkiin tulemasta.
Säkit, joissa jauhoja säilytetään, pantakoon kattoon roikkumaan, niin
korkialle' laattiasta kuin mahdollinen on. Huoneessa pitää myös oleman
henki-läpi, että tuuli sisään pääsee. Mutta jos jauhot ovat astioissa
taikka laareissa, niin peitetään ne' visusti laitoja myöden vanhalla
kuluneella ja taajalla liina-rievulla, jonka päälle' leviteltäköön,
kautta astian laitoja myöden, sormea vahvalta suoloja, mutta niin
tarkasti ett'eivät jauhoin varise. Joka kerta, kuin jauhoja on otettu,
tasotellaan ne' taas hyvin tasaseksi, ett'eivät kuopalle' jää, ja
levitetään sama liina-riepu suoloinensa päälle', kuin ennenkin on ollut.
N:o 383. Pläkki- ja viina-pilkkujen pois otosta liinasta.
Pläkki-pilkku pestään sitronin-nesteellä, hierotaan ja pidetään
valkian-loisteessa siksi kuin hän kuivaa; kastellaan sitte' taas
nesteellä, hierotaan ja kuivataan. Tätä tekoa tehdään siksi että
pilkku lähtee. Punasesta taikka muusta ulkomaan viinasta tullut
pilkku pestään, niin pian kuin mahdollista on, soopa-vahdossa; sitte'
varistellaan pienennettyä tulikiveä tuliselle' hiilustalle', ja siittä
nousevan sauhun päälle' levitetään se pesty pilkku; sitte' pestään
pilkku taas soopa-vahdossa ja sauhutetaan tulikivi-sauhussa. Tätä tekoa
tehtäköön siksi että pilkku lähtee. Jos pilkku on vanha, niin pantakoon
liina valkenemaan ja hierottakoon pilkku hyvin, muutama kerta päiväässä
sitronin-nesteellä, niin lähtee se lämpösessä päivän-liekkosessa
muutamana päivänä.