Du Royn valtasi äkkiä halu ajaa takaisin kotiin, hermostunut into,
joka puristi kokoon hänen sydämensä. Hänen sieluunsa oli tunkeutunut
Forestier’n kuva, joka kiusasi häntä, ahdisti häntä. Hän ei enää
kyennyt ajattelemaan muuta kuin häntä, puhumaan muusta kuin hänestä.
Vihaisella äänellä hän sanoi:
"Sano minulle eräs asia, Made."
"Mikä sitten, ystäväni?"
"Teitkö Charles raukan aisankannattajaksi?"