Duroy vastasi arvokkaasti: "Sinä olet kovin ystävällinen, lapseni,
mutta pyydän sinua, älkäämme puhuko enää siitä asiasta. Se vain
loukkaisi minua."
Clolilde vaikeni, mutta puristaen rakastettuaan syliinsä hän kuiskasi:
"Sinä et koskaan tajua, kuinka paljon minä sinua rakastan."
Siitä tuli heidän parhaita lemmenöitään.
Tehdessään lähtöä Clolilde sanoi hymyillen:
"Hm! Kun on sinun tilanteessasi, ei mikään ole hauskempaa kuin löytää
rahaa taskustaan, esimerkiksi jonkin kolikon, joka on joutunut vuorin
väliin."