Forestier käännähti tuolillaan, otti melkein juhlallisen asennon ja
ryhtyi antamaan ohjeitaan sanoen ensin Duroylle: "Siis. Pariisissa on
oleskellut jo kaksi päivää kiinalainen kenraali Li-Theng-Fao, joka
asuu Continentalissa, ja rajah Taposahib Ramaderao Pali, joka asuu
Bristolissa. Teidän on mentävä heitä haastattelemaan."
Sitten hän kääntyi Saint-Potinin puoleen: "Älä unohda pääkohtia, jotka
olen sinulle sanonut. Kenraalilta ja rajahilta on tiedusteltava heidän
mielipidettään Englannin puuhista Kauko-Idässä, heidän ajatuksiaan
siirtolaisuuskysymyksestä ja vieraasta yliherruudesta sekä heidän
toiveitaan Euroopan ja erittäinkin Ranskan väliintulon suhteen."
Hän vaikeni ja lisäsi sitten teatterimaisella äänellä: "Lukijakunnalle
ei mikään voi olla mielenkiintoisempaa kuin saada samalla kertaa
tietää, mitä Kiinassa ja Intiassa ajatellaan näistä kysymyksistä, jotka
tällä hetkellä niin suuresti huolestuttavat yleistä mielipidettä."
Duroylle hän huomautti: "Ota varteen, kuinka Saint-Potin työskentelee.
Hän on mainio reportteri. Koeta oppia taito urkkia ihmisiltä tiedot
viidessä minuutissa."
Sen jälkeen hän jälleen ryhtyi kirjoittamaan, kasvoillaan vakavuus,
josta huomasi selvän tarkoituksen pidentää välimatkaa ja pidättää vanha
toveri uusine virkaveljineen oikealla paikallaan.
Heti kun he olivat tulleet kadulle, Saint-Potin alkoi nauraa ja
sanoi Duroylle: "Kylläpä hän teeskentelee! Hän koettaa asettua
yläpuolellemme. Voisi todellakin luulla, että hän pitää meitä suurena
yleisönä."