LIND (vähän nureillaan). Sitä en tarkoita. (Poistuu hänestä).
JAKOBSEN (jonka kanssa Tjoelde on juonut lasin). Hyvät herrat!
KNUTZEN (sivumennen Holm'ille). No, saapiko nyt tuo törkiö todellakin
sananvuoron! (Lind'in edessä) Saanko, hra konsuli, kunnian juoda
maljanne? (Useammat tahtovat puheella estää Jakobsen'ia).
JAKOBSEN (hirveän kovaa). Hyvät herrat! (Äänettömyys. Jakobsen jatkaa
tavallisella äänellä; murteellisesti). Suotakoon yksinkertaisenkin
miehen sanoa sananen tässä juhlallisessa tilaisuudessa.
Kun minä tulin konsuli Tjoelden palvelukseen, olin pieni piimäsuu,
aivan köyhä; mutta hän on vetänyt minut loasta. (Nauravat) Minä olen
nyt -- -- se, mikä olen, hyvät herrat! Jos siis kukaan voipi puhua
konsuli Tjoeldestä, olen minä ensimäinen; sillä minä tunnen hänet. Minä
tiedän, että hän on kelpo mies.