TJOELDE (hymyillen). Kuulee totuuden!
JAKOBSEN. Moni on, joka sanoo yhtä ja toista, -- ja hällä on tietysti
vikansa, hälläkin. Mutta kun minä olen näin hienossa seurassa, sanon
ainoastaan: Tjoelde on, piru vieköön, paras koko tästä roskaväestä!
(nauravat).
TJOELDE (ystävällisesti). No, no -- jo riittää, Jakobsen!
JAKOBSEN. Eipä riitäkkään. Sillä me olemme unohtaneet yhden maljan,
vaikka olemme yllin kyllin syöneet ja juoneet jok'ainoa.
(Nauravat, Falbe taputtaa käsiään ja huutaa bravo).
JAKOBSEN. Niin, ei se ole mitään naurettavaa, se, sillä minä tarkoitan
rouva Tjoelden maljaa, sitä emme ole juoneet!
LIND. Bravo!
JAKOBSEN. Minkälainen hän on vaimona ja äitinä, -- niin, minä sanon,
mikä tosi on, hän tässä saapi toimitella ja puuhailla, on kivulloinen,
kärsii eikä hiisku sanaakaan. Jumala häntä siunatkoon, sanon minä --
enkä enää muuta sanokkaan.
USEAT. Rouva Tjoelden malja!
PRAM. Hyvin -- Jakobsen!
(Ottaa hänen kätensä. Konsuli Lind lähenee, Pram väistyy
kunnioituksella).
LIND. Saanko juoda kanssanne, Jakobsen?
JAKOBSEN. Kiitoksia paljon. Minä olen ainoastaan yksinkertainen mies.
LIND. Mutta kelpo mies, -- maljanne!
(Yleinen juonti, samassa näkyy pursi laskevan rantaan, verannan
eteen. Kuusi miestä nousee ja tekee kunnioitusta airoilla
meriväen tapaan. Sannaes seisoo perällä lipun alla).
HOLM. (Kuiskaa) Tjoelde tietää kyllä, mitä tekee; milloin kutsuu
Jakobsen'in seuraan!
KNUTZEN. Kas pursi, pursi!
RING. Tjoelde on ylen älykäs mies; -- ylen älykäs mies!
(Naiset nousevat rappusia ylös oikealta).
TJOELDE. Hyvät herrat, erohetki lyö; naiset näkyvät tulevan sanomaan
jäähyväisensä korkeasti kunnioitettavalle vieraallemme. Me kokoonnumme
viimeisen kerran hänen ympärilleen, -- meidän ruhtinaamme! Hyvät
herrat! Me kiitämme häntä, me kunnioitamme häntä, lausumalla kolme
kertaa kolmet "hurra"!
(Huutavat yhdeksän kertaa '"hurra"; Pram puolen kymmenettä).
LIND. Minä kiitän, hyvät herrat! Aika on tärkki; mun täytyy ainoastaan
sanoa jokaiselle erityisesti jäähyväiseni! Hyvästi, arvoisa rouva!
Vahinko, ett'ette kuullut mainiota maljaa, joka Teille esitettiin!!
Tuhannen kiitosta tästä kerrasta! Suokaa anteeksi! vaivanne
minun tähteni! -- Jääkää hyvästi, neiti!! Valitettavasti
kyllä ei mun ollut kunnia heti tutustua kanssanne, te näytätte
niin iloiselta! Mutta kun, niinkuin sanoitte, pian tulette
kaupunkiin. -- -- --
SIGNE. Niin on mun kunnia tulla tervehtimään rouvaanne?
LIND. Tuhannesti kiitän -- tervetuloa! (Valborg'ille) Neiti, ettekö voi
hyvin?
VALBORG. Voin.
LIND. Te näytätte niin totiselta? (Kun ei Valborg vastaa, vähän
kylmästi). Hyvästi, neiti! (Hamar'ille) Hyvästi, hra -- --
hra -- -- --
TJOELDE. Kavalleria-luutnantti Hamar.
LIND. Niin, tehän äsken puhuitte mulle hevosesta, -- talon vävy! --
Anteeksi etten -- --
HAMAR. Ei tee mitään!
LIND. Hyvästi!
HAMAR. Onnea matkalle, hra konsuli!
LIND (kylmästi Holm'ille). Hyvästi, hra kauppias!!
HOLM (erinomaisen kohteliaasti). Sydämestäni toivotan onnea hra
konsulin matkalle!
LIND. Hyvästi, hra tullin yläpalvelia!
PRAM (pitää hänen kättään, tahtoisi sanoa jotain; vaikenee. --
Vihdoin). Saanko luvan kiittää Teitä tästä -- tästä -- -- -- saanko
luvan kiittää Teitä tästä -- tästä -- --
LIND. Te olette varmaankin kelpo mies!
PRAM (helpommalla mielellä). Ompa iloista, että olen! Kiitos!