TJOELDE (lähempänä). Mene _sinä_ paattiin!
HAMAR. Hän tulee tänne! (Juoksee ottamaan sormusta, kiireesti
takaisin). Signe!
SIGNE. En, min'en huoli siitä!
HAMAR. No, mutta Signe? Mitä tämä merkitsee? Mitähän sulle muka olen
tehnytkään?
SIGNE. En tiedä; mutta minä olen sanomattoman onneton! (Itkee).
HAMAR. Mutta teenhän minä vihdoin kaikki mitä tahdot! Mitä muuta enää
toivotkaan?
SIGNE. Min'en voi sille mitään, minä voisin toivoa itseni kuolleeksi,
-- ja se tulee niin usein mieleeni! (Itkee jälleen).
HAMAR. Mutta, Signe? -- Sinä, joka lukemattomat kerrat olet sanonut
pitäväsi minusta?
SIGNE. Niin minä pidänkin. Mutta toisinaan on, mielestäni, kihlauksemme
aivan hirvittävä! -- Älä, älä tule lähelleni!