ROUVA VUORENPÄÄ (hymyilee heikosti). Sinun »Satusi» — niin — (Nousee.)
Eikö mitä! (Menee toiselle puolen huonetta.) Se vain taas herätti ja —
ja vakaannutti — (Äänettömyys.)
VELLAMO. Missä oli Lainan äiti — silloin? Oliko hän meillä
palveluksessa?
ROUVA VUORENPÄÄ. Oli. Katri oli meillä samana keväänä, jolloin — isäkin
kuoli. (Istuutuu.)
VELLAMO (hämmästyy). Isäkö —?
ROUVA VUORENPÄÄ (kuulematta). Sinä ehkä et sitä muista — olithan
siihen aikaan ensimmäistä vuottasi Pariisissa — ja tulit kotia vasta
isäsi hautajaisiksi — joiden jälkeen Katri heti muutti pois — ja meni
naimisiin yövartija Variksen kanssa. — Varis oli jo silloin juoppo ja
muuttui sen jälkeen yhä juopommaksi — sai tietysti liiaksi rahoja —
palkkioksi. — Tämä naiminenhan katkaisi silloiset epäilyni ja —. Nyt en
enää epäile.
VELLAMO (menee katselemaan kuvaa). Mutta — eiväthän nämä ole — isän
silmät —