SMOOLANTILAINEN (tyhjentää tuopin ja karkaa pystyyn). Hyi, tuhannen
perkelettä, kun on väkevää! (Menee horjuen.)
SAKSALAINEN (tanskalaiselle). Hoo, äijä-parkaa, kunhan selviää
humalasta!
TANSKALAINEN (nyökkää.) (Melu on kasvanut, soittoniekka soittaa. --
Kuuluu urkujen ääni kirkosta.)
WINDRANK. Onpa sentään kumma että kuningas sallii kapakan
kirkonmuurissa!
SAKSALAINEN. Luulenpa että teitä vaivaa omatunto, kippari. Kuningas
ei siitä tiedä!
WINDRANK. Niin, mutta nuo urut eivät soinnu tähän lauluun! Minä olen
aina luonnostani ollut niinkuin jumalaapelkääväinen. Se on kotiperua
minussa!
SAKSALAINEN (ivallisesti). Onnellinen se, jota on kasvatettu
jumalanpelvossa! Teillä oli äiti, joka -- --