MAHLOW. Eikö se ole, niinkuin jos onni olisi liittäytynyt minua
vastaan? -- Mintähden piti hänen juuri tänään tuleman takaisin?
Kuolleena ja unhotettuna, oli itse muisto hänestä kuollut. -- Silloin
ilmauntuu hän yht'äkkiä kummituksena minulle, herättää makaavan,
kuluneen ja manaa esiin muistoja unhotuksen povesta! -- Oliko minulla
veli? -- Tiesikö maailma, että minulla veli oli ollut? -- minä itse
olin unhottanut häntä! -- Oi, se olisi ollut parempi, jos hän olisi
jäänyt kätkönsä nurkkaan, kuin että hän ryysyisissä vaatteissa tulee ja
sanoo: minä, kerjäläinen, olen veljesi!!! -- Mitä minä hänestä huolin?
-- Mitä hän minulta tahtoo? -- Onko se rakkaus, joka on pakoittanut
häntä tänne? Ei! Ahneus, häpeällinen ahneus vaan! Mene, veljesi on
rikas mies, hän voi sinulle antaa -- ovat ihmiset hänelle sanoneet --
ja hän ilmauntuu niinkuin paha sää onnettomuuteni päivänä.
13:s Kohtaus.