MAHLOW (Tulee vasemmalta, on hämmentyneenä ja liikuutettuna:)
Maa polttaa jalkojeni alla! -- Minuutit tulevat tunniksi -- joka
hengen-vedossa on ijäisyyden aika. -- Mintähden hän ei ole vielä
täällä? Hän voisi kauvan sitte olla takaisin. (Hetken ääneti:) Oi
varmuutta, varmuutta vaan tahdon -- en vaadikaan tahtooni suostumista.
-- Yksi antaa minulle voimaa rupeamaan toiseen.
11:s Kohtaus.
Mahlow. Kaarle. (Sittemmin.) Tuomas.
MAHLOW (Menee häntä vastaan:) No, minkä vastauksen tuot?
KAARLE. Se oli turhaan, rakas isä!
MAHLOW. Ja mintähden?
KAARLE. Neljäntoista päivän perästä kenties -- hän tahtoo tulla ja
katsoa läpi kauppamme kirjat -- saadakseen tietoja.
MAHLOW. Hän rohkenisi vaan tulla talooni! -- En tarvitse hänen apua --
minulla on vielä lähde, joka minua pelastaa. (Helisyttää kiivaasti.)
TUOMAS (peräovesta astuen.) Armollinen herra, minä tahtoisin pyytää
teiltä rahoja. Tunnissa on jo tullut räkninkiä räkninkien päälle -- en
voi enää maksaa vaadittuja.
MAHLOW. Heidän pitä malttaman -- etsi joku syy heitä pidättääksesi --
taikka ajaaksesi heitä pois. -- Lähetä tänne tyttäreni. -- (Tuomas
menee.)
KAARLE. Onko teillä muuten joku käsky vielä, isäni?
MAHLOW. Mihin aivot mennä?
KAARLE. Huoneeseni. -- Jääkää hyvin, isäni!
MAHLOW. Mintähden niin juhlallinen -- niin vakaamielinen!
KAARLE. Juhlallinen? -- En suinkaan, isäni. -- Minä tunnen itseni vähän
sairaaksi -- tahdon päästä levolle. -- Jääkää hyvin (peräoven kautta
pois.)
12:s Kohtaus.