ARNHOLM. (Hymyillen.) Ja sitten on tietysti perheessä nyt kaksi
naimaikäistä tytärtä.
WANGEL. Naimaikäinen on vasta toinen.
HILDE (Puoliääneen.) Kuuleppas vaan isää!
WANGEL. Mutta nyt sijoitumme tuonne verannalle. Siellä on vilpoisempi.
Tehkää hyvin.
ARNHOLM. Kiitoksia, hyvä tohtori (Nousevat verannalle. Wangel pyytää
Arnholmia keinutuoliin.)
WANGEL. Kas niin. Istukaa nyt rauhassa ja huoahtakaa siinä. Sillä te
näytätte todella hiukan rasittuneelta matkan jälkeen.