(Huone Nidaroosin kuninkaankartanossa. Sisäänkäytävä ovi on oikealla;
likempänä samalla puolen akkuna. Vasemmalla pienempi ovi. Iltahämärä;
Pool Flida, Boord Bratte ja useat Skule kuninkaan etevimmät miehet
seisovat akkunassa katsoen ylöspäin.)
SEURUELAINEN. Kuinka punaiselta hohtaa!
TOINEN. Se ulettuu puolen taivahan yli, juuri kuin hehkuva kalpa.
BOORD BRATTE. Pyhä Olavi kuningas, mitä ennustaa tuommoinen
hirmunmerkki?
VANHA KEVÄTKETTO. Se ennustaa totisesti suuren päällikön kuolemata.
POOL FLIDA. Hookonin kuolemata, hyvät Kevätketot, hän on ulkona
lahdella laivastolla; me voimme odottaa häntä kaupunkiin tänä iltana;
-- tällä kertaa on meidän vuoromme voittaa!
BOORD BRATTE. Elä luota siihen; nyt ei löydy paljo miehuutta väestössä.
VANHA KEVÄTKETTO. Se on luonnollista kyllä; Hamasta Oslon paosta saakka
on Skule kuningas sulkenut itsensä sisään, eikä tahdo nähdä eikä puhua
miestensä kanssa.
ENSIMMÄINEN SEURUELAINEN. Niitä on kaupungissa, jotka eivät tiedä
pitääkö häntä elävänä vai kuolleena.
POOL FLIDA. Kuninkaan on tultava ulos, olkoonpa kuinka sairas tahansa.
Puhuttele häntä, Boord Bratte, -- se koskee kaikkein pelastusta.
BOORD BRATTE. Ei se auta; olen jo ennen häntä puhutellut.
POOL FLIDA. Silloin täytyy minun itse yrittää, (menee ovelle vasemmalla
kädellä ja kolkuttaa.) Herra kuningas, ottakaa johto omiin käsiinne;
tällä tavoin ei käy kauvemmin.
SKULE KUNINGAS (sisältä). Minä olen sairas, Pool Flida!
POOL FLIDA. Voitteko muuta pyytää? Ettehän ole syönyt kahteen päivään;
teidän täytyy vahvistaa ja ravita itseänne --
SKULE KUNINGAS. Minä olen sairas.
POOL FLIDA. Kaikkivaltiaan kautta, ei se auta. Hookon kuningas on
laivastolla ulkona lahdella ja voi saapua Nidaroosiin joka hetki.
SKULE KUNINGAS. Lyökää hänet minun puolestani! Surmatkaa hänet ja
kuninkaan-lapsi!
POOL FLIDA. Teidän täytyy itse olla muassa.
SKULE KUNINGAS. Ei, ei, ei, -- Onnenne ja voittonne on varmenpi, kun
minä en ole muassa.
PIETARI (tulee oikealta; hän on aseissa). Levottomuus vallitsee
kaupunkilaisissa; he kokoontuvat suuriin joukkoihin kuninkaankartanon
edustalle.
BOORD BRATTE. Joll'ei kuningas heille puhu, niin he pettävät hänet
pahimmalla hetkellä.
PIETARI. Puhukoon hän sitte heille. (Ovella vasemmalla puolen.) Isä!
Tröndit, uskollisimmat miehesi, teistä luopuvat joll'ette anna heille
rohkeutta!
SKULE KUNINGAS. Mitä sanoi runoilija?
PIETARI. Runoilija?
SKULE KUNINGAS. Runoilija, joka kuoli minun asiani edestä Oslossa. Ei
voi antaa, jota ei itsellä ole, sanoi hän.
PIETARI. Siis ette tekään voi antaa pois valtakuntaa; sillä se on minun
teidän jälkeenne!
SKULE KUNINGAS. Nyt minä tulen!
POOL FLIDA. Jumalalle olkoon kiitos!
SKULE KUNINGAS (tulee esiin ovesta; hän on vaalea ja laihtunut, hänen
hiuksensa ovat kovin harmaantuneet). Elkää katsoko minuun! Minä en
kärsi, että minua katsotte nyt, kun olen sairas! (Menee Pietarin
luokse.) Ottaa valtakuntaa sinulta, sanot sinä! Suuri taivahan Jumala,
mitä olin tekemäisilläni.
PIETARI. Oi, suokaa minulle anteeksi; -- tiedänhän että se, jota teette
on oikein.
SKULE KUNINGAS. Ei, ei, ei tähän saakka; -- mutta nyt tahdon olla
väkevä ja raitis, -- minä tahdon toimia.
KORKEITA HUUTOJA (ulkoa oikealta). Skule kuningas! Skule kuningas!
SKULE KUNINGAS. Mitä se on?
BOORD BRATTE (akkunalla). Kaupunkilaiset kokoontuvat; koko
kuninkaankartano on täynnä kansaa; -- teidän täytyy heille puhua.
SKULE KUNINGAS. Olenko minä kuninkaan näköinen; voinko minä nyt puhua!
PIETARI. Sinun täytyy, ylhäinen isäni!
SKULE KUNINGAS. Hyvä, olkoon niin. (Menee akkunaan ja vetää uutimen
syrjään, mutta heittää sen äkisti ja peräytyy peljästyksestä.) Tuolla
välkkyy jälleen hehkuva kalpa päälläni!
PIETARI. Se ennustaa, että voiton kalpa on paljastettu sinun
puolestasi.
SKULE KUNINGAS. Niin, jos vaan niin olisi, (menee akkunaan ja puhuu
ulospäin). Tröndit, mitä tahdotte; -- tässä seisoo kuninkaanne.
ERÄS KAUPUNKILAINEN (ulkona). Lähtekää ulos kaupungista! Birkebeinit
murhaavat teidät täällä.
SKULE KUNINGAS. Meidän kaikkien täytyy pitää yhtä. Minä olen teille
ollut laupias kuningas; olen vaatinut ainoastaan pienen sotaveron --
MIEHEN ÄÄNI (alhaalta kansan keskeltä). Miksikä sitten sanot kaikkea
verta, joka vuoti Lookalla ja Oslossa?
ERÄS NAINEN. Anna minulle minun sulhaseni takaisin!
ERÄS POIKA. Anna minulle isäni ja veljeni!
TOINEN NAINEN. Anna minulle kolme poikaani, Skule kuningas!
ERÄS MIES. Hän ei ole kuningas; sillä hän ei julistettu kuninkaaksi
pyhän Olavin arkulla!
MONTA ÄÄNTÄ. Niin, niin, -- hän ei ole julistettu kuninkaaksi Olavin
arkulla! Hän ei ole kuningas.
SKULE KUNINGAS (peräytyy uutimen taakse). Ei julistettu --! Ei
kuningas!
POOL FLIDA. Onnetonta oli, että ei pyhää arkkua kannettu ulos, kun
teidät valittiin.
BOORD BRATTE. Jos kaupunkilaiset pettävät, niin emme voi puollustaa
itseämme Nidaroosissa, kun Birkebeinit tulevat.
SKULE KUNINGAS. Ja ne pettävät, niin kauan kuin en ole kuninkaaksi
julistettu pyhänarkulla.
PIETARI. No, kannattakaa arkku ulos ja antakaa nyt julistaa itsenne
kuninkaaksi!
POOL FLIDA (ravistaa päätänsä). Kuinka se olisi mahdollista?
PIETARI. Onko mikään mahdotonta, joka koskee häntä! Puhaltakaa kansa
keräjiin ja kantakaa arkku ulos!
USEAT MIEHISTÄ (vetäytyen takaisin). Kirkonryöstö!
PIETARI. Ei ole kirkonryöstö; tulkaa, tulkaa! Ristiveljet ovat Skule
kuninkaalle hyvänsuovat; ne antavat suostumuksensa --
POOL FLIDA. Sitä he eivät tee; he eivät uskalla arkkipiispan tähden.
PIETARI. Te olette kuninkaan miehiä, ettekä tahdo auttaa, kun niin
suurta asiata kysytään. Hyvä, tuolla alhaalla on toisia, jotka ovat
taipuvampia. Isäni ja kuninkaani, ristiveljien pitää suostuman; minä
pyydän, minä kerjään; puhalluttakaa kansa keräjiin; te olette kantava
kuninkaan nimeä oikeudella! (rientää ulos oikealle.)
SKULE KUNINGAS (riemuisena). Näittekö hänet! Näittekö ihanan poikani!
Kuinka hänen silmänsä loistivat! Niin, me kaikki taistelkaamme ja
voittakaamme. Kuinka lukuisat ovat Birkebeinit?
POOL FLIDA. Ei lukuisammat kuin että me kestämme heidät, jos
kaupunkilaiset pitävät puoltamme.
SKULE KUNINGAS. He _ovat_ puollellamme. Meidän täytyy nyt kaikki olla
yksimielisiä ja lopettaa tämä hirmutaistelu. Ettekö näe, että se on
taivahan käsky, että me lopetamme sen? Taivas on vihastunut Norjaan
niistä pahoista töistä, joita niin kauan on harjotettu. Tuolla
taivahalla loistaa hehkuvia kalpoja joka yö; vaimot lankeavat ja
synnyttävät kirkoissa; papit ja luostariveljet tulevat sielunsairaiksi,
niin että juoksevat kaduilla ja huutavat, että viimeinen päivä on
tullut. Niin, kaikkivaltiaan kautta, tämä on lopetettava yhdellä
iskulla!
POOL FLIDA. Mitä käskette tekemään?
SKULE KUNINGAS. Repimään kaikkia siltoja.
POOL FLIDA. Menkää ja antakaa repiä kaikki sillat.
(Yksi seuruelaisista menee ulos oikealle).
SKULE KUNINGAS. Kaikki miehet kokoontukoot alas rannalle; ei yksikään
Birkebeini ole pääsevä Nidaroosiin.
POOL FLIDA. Hyvin puhuttu, kuningas.
SKULE KUNINGAS. Kun pyhänarkku on kannettu ulos, puhalletaan kansa
keräjiin. Sotaväestö ja kaupunkilaiset ovat kutsuttavat kokoon.
POOL FLIDA (yhdelle miehistä). Mene ulos ja käske torvenpuhaltajan
puhaltaa kaduilla.
(Mies menee.)
SKULE KUNINGAS (puhua kansalle akkunasta). Yhtykää minuun, te, jotka
surette ja valitatte siellä alhaalla. Rauha ja valo on jälleen tuleva
maahan, niinkuin Hookonin ensimmäisinä suloisina päivinä, kun vilja
antoi kaksi satoa joka suvi. Yhtykää minuun, luottakaa minuun ja
uskokaa minuun; sitä tarvitsen sanomattomasti. Minä valvon ja taistelen
teidän edestänne; minä vuodatan vereni ja kaadun teidän edestänne, jos
vaaditaan; mutta elkää minua pettäkö, elkää epäilkö --! (Korkeita
huutoja ikäänkuin kauhistuksesta kuuluu kansan seasta). Mitä se on?
ERÄS HURJA ÄÄNI. Tehkää katumusta, tehkää katumusta!
BOORD BRATTE (katsoo ulos). Se on pappi, jota paha henki riivaa!
POOL FLIDA. Hän repii kaapunsa repaleiksi ja ruoskii itseänsä
vitsoilla.
ÄÄNI. Tehkää katumusta, tehkää katumusta; viimeinen päivä on tullut!
MONTA ÄÄNTÄ. Paetkaa, paetkaa! Voi Nidaroosia! Mikä syntinen teko!
SKULE KUNINGAS. Mitä on tapahtunut?
BOORD BRATTE. Kaikki pakenevat, kaikki peräytyvät, juuri kuin villipeto
olisi tullut heidän keskellensä.
SKULE KUNINGAS. Niin, kaikki pakenevat -- (ilohuudolla). Haa! yhtä
kaikki; -- me olemme pelastetut; katsokaa, katsokaa, -- Olavi kuninkaan
arkku seisoo keskellä kuninkaanpihaa!
POOL FLIDA. Olavi kuninkaan arkku!
BOORD BRATTE. Niin, taivaan nimessä, -- se se on!
SKULE KUNINGAS. Ristiveljet ovat minulle uskolliset; niin oivaa tekoa
eivät he ole ennen tehneet!
POOL FLIDA. Kuulkaa; puhalletaan keräjiin.
SKULE KUNINGAS. Nyt siis tulen laillisesti julistetuksi kuninkaaksi.
PIETARI (tulee oikealta). Ota kuninkaanviitta päällesi; nyt on
pyhänarkku ulkona.
SKULE KUNINGAS. Niin olet sinä pelastanut valtakunnan minulle ja
itselles; ja kymmenkertaisesti kiittäkäämme hurskaita ristiveljiä
siitä, että myöntyivät.
PIETARI. Ristiveljiä, isä; -- niitä ei teidän ole ollenkaan
kiittäminen.
SKULE KUNINGAS. Eivätkö he sinua auttaneet?
PIETARI. He julistivat kirkonkirouksen jokaisen ylitse, joka uskaltaisi
koskea pyhään esineesen.
SKULE KUNINGAS. Arkkipiispa siis! Vihdoin on hän siis taipunut.
PIETARI. Arkkipiispa julisti ankaramman kirouksen kuin ristiveljet.
SKULE KUNINGAS. Oi, näenpä, että minulla kuitenkin on uskollisia
miehiä. Te seisoitte täällä peljäten ja peräydyitte, te, joiden pitäisi
oleman minua lähinnä, -- ja tuolla alhaalla joukossa on minulla
semmoisia, jotka uskalsivat ottaa päällensä niin suuren rikoksen minun
edestäni.
PIETARI. Ei teillä ole _yhtäkään_ uskollista miestä, joka uskalsi ottaa
rikoksen päällensä.
SKULE KUNINGAS. Kaikkivaltias Jumala, onko siis ihme tapahtunut -- kuka
kantoi pyhän arkun ulos?
PIETARI. Minä, isä!
SKULE KUNINGAS (huutaen). Sinäkö!
MIEHET (peräytyvät kauhistuen). Kirkonryöstäjä!
(Pool Flida, Boord Bratte ja pari muuta menevät.)
PIETARI. Teko oli tehtävä. Ei yhdenkään miehen uskollisuuteen voi
luottaa, ennenkuin olette laillisesti kuninkaaksi julistettu. Minä
pyysin, minä kerjäsin ristiveljiä; ei mikään auttanut. Silloin mursin
kirkonoven; ei kukaan uskaltanut seurata minua. Minä hyppäsin ylös
pääalttarille, tartuin sankaan kiinni ja ponnistin polveani vastaan;
oli kuin olisi joku salainen valta antanut minulle yliluonnollisen
voiman. Arkku lähti irti, ja minä vedin sen perässäni kirkonlattiaa
alas, vaikka pannanuoli suhisi kuin myrsky korkealla holvien alla; minä
vedin sen ulos kirkosta, kaikki pakenivat edestäni; kun olin tullut
keskelle kuninkaankartanoa, katkesi sanka; tässä se on! (pitää sitä
ilmassa.)
SKULE KUNINGAS (hiljaisesti, kauhistuksissaan). Kirkonryöstäjä!
PIETARI. Teidän edestänne, teidän suuren kuninkaanajatuksenne edestä!
Mutta te sovitatte rikoksen, kaiken pahan te parannatte. Valo ja rauha
on syntyvä teidän kauttanne; loistava päivä on koittava maalle; -- mitä
se tekee, jos myrskyinen yö kävi sen edellä?
SKULE KUNINGAS. Pyhänkaari väikkyi sinun pääsi ympärillä, kun äitisi
tuli sinun kanssas; -- ja nyt on ikäänkuin näkisin pannanuolen
salamoivan.
PIETARI. Isä, isä, elkää ajatelko minua; elkää huoliko minun onnestani.
Olenhan minä täyttänyt teidän tahtonne, -- kuinka sitä voitaisiin lukea
minulle rikokseksi!
SKULE KUNINGAS. Minä tahdoin saada sinut uskomaan minuun, ja uskosi on
muuttunut synniksi.
PIETARI (hurjasti). Teidän edestänne, teidän edestänne! Sen tähden
Jumala ei voi muuta kuin pyyhkiä sen pois!
SKULE KUNINGAS. Puhdas ja syytön, lupasin minä Ingeborgille, -- ja hän
pilkkaa taivasta!
POOL FLIDA (tulee). Meteli on valloillaan! Hirmutyö on kauhistuttanut
miehesi; he pakenevat kirkkoihin.
SKULE KUNINGAS. Niiden pitää; niiden täytyy ulos!
BOORD BRATTE (tulee). Kaupunkilaiset kapinoitsevat teitä vastaan; he
tappavat Kevätkettoja kaduilla ja huoneissa, missä vaan niitä löytävät!
SEURUELAINEN (tulee). Nyt purjehtivat Birkebeinit ylös jokeen!
SKULE KUNINGAS. Puhaltakaa mieheni kokoon. Elköön kukaan minua pettäkö
nyt!
POOL FLIDA. Mahdotonta; peljästys on heidät halvannut.
SKULE KUNINGAS (epätoivossa). Mutta minä en _voi_ nyt kaatua! Poikani
ei saa kuolla kuolemanrikos sielullansa!
PIETARI. Elkää ajatelko minua; te olette ainoa, jota kysytään.
Koittakaamme mennä Indherrediin; siellä ovat kaikki miehet uskollisia!
SKULE KUNINGAS. Niin, pakoon! Seuratkoon minua se, joka tahtoo henkensä
pelastaa!
BOORD BRATTE. Mitä tietä?
SKULE KUNINGAS. Sillan ylitse!
POOL FLIDA. Kaikki sillat ovat revityt, herra.
SKULE KUNINGAS. Revityt --! Kaikki sillat revityt, sanot sinä!
POOL FLIDA. Jos te olisitte repinyt sillat Oslossa, niin olisitte
voinut antaa niiden olla Nidaroosissa.
SKULE KUNINGAS. Joen yli, vaikka mitenkä; -- tässä kysytään hengen ja
autuuden pelastamista! Pakoon! Pakoon!
(Hän ja Pietari rientävät ulos vasemmalle.)
BOORD BRATTE. Niin, parempi se on, kuin kaatua kaupunkilaisten ja
Birkebeinien aseihin.
POOL FLIDA. Jumalan nimessä, lähtekäämme siis pakoon. (Kaikki seuraavat
Skulea.)
(Huone on hetken tyhjä; kaduilta kuuluu kaukaista ja sekaista
melskettä, sitten ryntää joukko aseellisia kaupunkilaisia
sisään ovesta oikealta).
ERÄS KAUPUNKILAINEN. Tänne sisään! Täällä hänen täytyy olla.
TOINEN. Surmatkaa hänet!
USEAT. Surmatkaa kirkonryöstäjä myös!
YKSITYINEN. Menetelkää varovasti; he purevat.
ENSIMMÄINEN KAUPUNKILAINEN. Ei ole hätää; Birkebeinit ovat jo kadulla.
ERÄS KAUPUNKILAINEN (tulee). Liian myöhään; -- Skule kuningas on
paennut.
USEAT. Mihinkä? mihinkä?
TULEVA. Sisään johonkin kirkkoon, arvatakseni; ne ovat täynnä
Sudenkettoja.
ENSIMMÄINEN KAUPUNKILAINEN. Etsikäämme häntä; suuren kiitoksen ja
palkinnon suo Hookon sille miehelle, joka Skulen surmaa.
TOINEN. Tuolla Birkebeinit tulevat.
KOLMAS. Hookon kuningas itse.
MONET JOUKOSSA (huutavat): Eläköön kuningas Hookon Hookoninpoika!
HOOKON (tulee sisään oikealta, Gregorius Juhonpoika, Dagfinn Bonde ja
useat muut seurassa). Niin, nyt olette nöyriä, Tröndit, te olette
kauvan kyllä minua vastustaneet.
ENSIMMÄINEN KAUPUNKILAINEN (polvillansa). Armoa, herra; Skule Boordin
poika on meitä pakoittanut!
TOINEN (myös polvillaan). Hän meitä pakoitti, muuten emme olisi häntä
seuranneet.
ENSIMMÄINEN. Hän otti omaisuutemme ja pakoitti meidät taistelemaan
väärän asiansa edestä.
TOINEN. Voi, ylhäinen herra, hän on ollut vitsauksena sekä ystävillensä
että vihollisillensa.
MONTA ÄÄNTÄ. Niin, niin, -- Skule Boordin poika on ollut vitsauksena
koko maalle.
DAGFINN BONDE. Se lienee tosi sana, se.
HOOKON. Hyvä; teitä kaupunkilaisia aion sitten puhutella; aikomukseni
on ankarasti rankaista mitä rikottu on; mutta ensin on toista
ajatteleminen. Tietääkö kukaan missä Skule Boordin poika on?
USEAT. Jonkin kirkon sisällä, herra!
HOOKON. Tiedättekö sen varmaan?
KAUPUNKILAISET. Tiedämme, kaikki Sudenketot ovat siellä.
HOOKON (hiijaa Dagfinn Bondelle). Hän on löydettävä; pane vartijat joka
kirkon eteen kaupungissa.
DAGFINN BONDE. Ja kun hän löydetään, onko hän viipymättä surmattava.
HOOKON (alhaisella äänellä). Surmattava? Dagfinn, Dagfinn, kuinka
raskaalta se minusta tuntuu.
DAGFINN BONDE. Herra, te vannoitte sen kalliisti Oslossa.
HOOKON. Ja joka mies valtakunnassa on vaativa hänen kuolemansa.
(Kääntyy Gregorius Juhonpoikaan toisten kuulematta.) Mene; sinä olit
kerran hänen ystävänsä; etsi hänet, ja saa hänet pakenemaan maasta.
GREGORIUS JUHONPOIKA (iloisena). Tahdotteko sen, herra?
HOOKON. Hurskaan, suloisen vaimoni tähden.
GREGORIUS JUHONPOIKA. Mutta joll'ei hän pakene; jos hän ei tahdo,
taikka ei voi?
HOOKON. Jumalan nimeen, silloin en voi häntä enää säästää; silloin
pysyköön kuninkaan-sanani järkähtämätöinnä. Mene!
GREGORIUS JUHONPOIKA. Minä menen ja teen parastani. Suokoon taivas,
että onnistuisi. (Menee oikealle.)
HOOKON. Sinä, Dagfinn Bonde, menet taattujen miesten seurassa alas
kuninkaanlaivalle; teidän tulee seurata kuningatarta ja lasta
Elgesäterin luostariin.
DAGFINN BONDE. Herra, luuletteko hänet siellä turvatuksi.
HOOKON. Hän ei ole missään paremmin turvattu. Sudenketot ovat sulkeneet
itsensä kirkkoihin, ja hän on niin paljon pyytänyt; hänen äitinsä on
Elgesäterillä.
DAGFINN BONDE. Niin, niin, minä tiedän sen.
HOOKON. Vie kuningattarelle hellimmät terveiseni; ja tervehdi myös
Ragnhild rouvaa. Sinä voit sanoa heille, että kohta kun Sudenketot ovat
nöyrtyneet ja saaneet armoa, soitetaan Nidaroosissa kaikilla kelloilla
osoitteeksi, että rauha on jälleen tullut maahan. -- Teidän
kaupunkilaisten tulee huomenna seisoa oikeuteni edessä ja saada
rangaistus kunkin töittensä mukaan (menee miehinensä).
ENSIMMÄINEN KAUPUNKILAINEN. Voi meitä huomenna!
TOINEN KAUPUNKILAINEN. Meillä on suuri tili edessä.
ENSIMMÄINEN. Me, jotka olemme Hookonia niin kauan vastustaneet, --
jotka huusimme Skulen puolesta, kun hän otti kuninkaan nimen.
TOINEN. Ja annoimme Skulelle sekä laivoja että sotaveron, -- ja ostimme
kaikki omaisuuden, jonka hän ryösti Hookonin käskynhaltijoilta.
ENSIMMÄINEN. Niin, voi meitä huomenna!
ERÄS KAUPUNKILAINEN (tulee kiireesti vasemmalta). Missä on Hookon?
Missä on kuningas?
ENSIMMÄINEN KAUPUNKILAINEN. Mitä tahdot hänestä?
TULEVA. Saattaa hänelle suuren ja tärkeän sanoman.
USEAT. Minkä sanoman?
TULEVA. Sitä en sano muille kuin kuninkaalle itselle.
USEAT. Sano, sano!
TULEVA. Skule Boordin poika pakenee ylös Elgesäteriä kohti.
ENSIMMÄINEN KAUPUNKILAINEN. Mahdotonta! hän on jossakin kirkossa.
TULEVA. Ei, ei; hän ja poikansa pääsivät veneellä joen yli.
ENSIMMÄINEN KAUPUNKILAINEN. Haa, sitten me voimme pelastaa itsemme
Hookonin vihan alta.
TOINEN KAUPUNKILAINEN. Niin, ilmoittakaamme hänelle kohta, missä Skule
on.
ENSIMMÄINEN. Ei, vielä paremmin; me emme sano mitään, vaan lähdemme
itse ylös Elgesäterille ja surmaamme Skulen.
TOINEN. Niin, niin, -- tehkäämme niin!
KOLMAS. Mutta eikö moni Kevätketto seurannut häntä joen yli.
TULEVA. Ei, ainoastaan vähän miehiä oli veneessä.
ENSIMMÄINEN KAUPUNKILAINEN. Me varustamme itsemme aseilla miten
paraiten voimme. Oi, nyt kaupunkilaiset ovat pelastetut! Elkää sanoko
kelienkään, mitä aiomme; me olemme kylläksi väkevät, -- ja nyt ylös
Elgesäterille.
KAIKKI (alhaisella äänellä). Niin ylös Elgesäterillé! (Menevät
kiireesti, mutta varovasti ulos vasemmalle.)
* * * * *
Kuusimetsä Nidaroosin yläpuolisilla mäillä.
(Kuutamo; mutta yö on sumuinen, niin että taka-ala vaan näkyy
epäselvästi ja aina välistä ei ollenkaan. Kantoja ja isoja kiviä
kaikkialla. Skule kuningas, Pietari, Pool Flida, Boord Bratte ja useita
muita Kevätkettoja tulee metsästä vasemmalta.)
PIETARI. Tulkaa tänne ja levähtäkää isä!
SKULE KUNINGAS. Niin, antakaa minun levähtää, levähtää.
(Vaipuu alas kiven viereen).
PIETARI. Kuinka teidän on?
SKULE KUNINGAS. Minulla on nälkä! Olen sairas, sairas! Minä näen
vainajien haamuja!
PIETARI (hypähtää ylös). Auttakaa -- tuokaa leipää kuninkaalle.
BOORD BRATTE. Tässä on jokainen kuningas; sillä tässä kysytään henkeä.
Nouse ylös, Skule Boordin poika, jos olet kuningas, niin elä makaa
siinä, maata hallitsemassa.
PIETARI. Jos pilkkaat isääni, lyön sinut kuoliaaksi!
BOORD BRATTE. Minä jos kukaan olen kuoleman oma; Hookon kuningas ei suo
minulle armoa; sillä minä olin hänen käskynhaltijansa ja petin hänet
Skulen vuoksi. Keksi jotakin, joka meidät auttaisi! Ei ole niin
toivotonta tekoa, johon en nyt uskaltaisi ryhtyä.
ERÄS KEVÄTKETTO. Kun vaan pääsisimme Holmin luostarille.
POOL FLIDA. Parempi olisi tulla Elgesäterille.
BOORD BRATTE (huudahtaa äkisti). Paras on mennä Hookonin laivalle ja
ryöstää kuninkaan-lapsi.
POOL FLIDA. Oletko raivoissasi!
BOORD BRATTE. En, en ole, se on ainoa pelastuksemme ja helposti tehty.
Birkebeinit etsivät joka huoneen läpi ja vartioivat kirkkojen edessä;
he eivät usko yhdenkään meistä päässeen, kun kaikki sillat ovat
revityt. Mahdotonta on, että laivastolla on paljon väkeä; kun kerran
kuninkaanalku on käsissämme on joko Hookon meille antava rauhan taikka
kuolee hänen perillisensä meidän kanssamme. Kuka tahtoo olla muassa
pelastamassa henkeänsä?
POOL FLIDA. Minä en, kun se sillä tavoin on pelastettava.
USEAT. En minäkään! En minäkään!
PIETARI. Haa, jos se olisi isäni pelastukseksi --!
BOORD BRATTE. Tahdotko olla muassa, niin tule. Nyt menen alas
Hladehammerille; siellä se joukko on, jonka me kohtasimme mäen alla; he
ovat hurjimmat uskalikot kaikista Sudenketoista; he ovat uineet joen
yli, sillä he tiesivät, ett'eivät olisi saaneet armoa kirkoissa. Ne
pojat uskaltavat kyllä käydä kestissä kuninkaan-laivalla! Kuka teistä
mielii olla muassa?
MONIAAT. Minä, minä!
PIETARI. Kenties minäkin; mutta ensin täytyy minun tietää isäni olevan
turvallisen katon alla.
BOORD BRATTE. Ennen päivän koittoa laskemme ylös jokeen. Tulkaa, tästä
käy oikotie Hladelle.
(Hän ja muutamat toiset menevät oikealle.)
PIETARI (Pool Flidalle). Elkää puhuko sanaakaan tästä isälleni; hänen
sielunsa on sairas tänä yönä, meidän tulee toimia hänen edestänsä.
Pelastus on Boord Bratten yrityksessä; ennen päivän koittoa on
kuninkaan-lapsi käsissämme.