PIETARI. Ei se voi olla synti; sillä isä sen tuomion lausui Oslossa.
Kaikessa tapauksessa on se tieltä saatava; se on isälleni esteeksi; se
on sama kuka tai kuinka monta sen edestä kaatuu.
POOL FLIDA. Onnetoin oli teille se päivä, jona saitte tietää olevanne
Skule kuninkaan poika. (Kuunnellen). Hys; -- heittäykää pitkäksenne
maahan; ihmisiä tulee.
(Kaikki heittäytyvät maahan kivien ja kantojen taa; joukko
ratsastavia ja jalkamiehiä näkyy epäselvästi sumun lävitse
puiden välistä; he tulevat vasemmalta ja menevät ulos oikealle).
PIETARI. Se on kuningatar...
POOL FLIDA. Niin, niin; hän puhuu Dagfinn Bonden kanssa.
PIETARI. He aikovat Elgesäterille. Kuninkaan-lapsi on muassa!
POOL FLIDA. Ja kuningattaren naiset.
PIETARI. Mutta ainoastaan neljä miestä! Ylös, ylös, Skule kuningas, --
nyt on valtakuntanne pelastettu!
SKULE KUNINGAS. Minun valtakuntani? Se on pimeä se, -- niinkuin
enkelin, joka kapinoitsi Jumalaa vastaan.
(Jonkko ristiveljiä tulee oikealta).
ERÄS RISTIVELI. Kuka täällä puhuu? Onko se Skule kuninkaan miehiä?
POOL FLIDA. Skule kuningas itse.
RISTIVELI (Skulelle). Jumala olkoon kiitetty, että teidät löysimme,
armas herra! Muutamat kaupunkilaiset tiesivät sanoa teidän lähteneenne
ylöspäin, ja me olemme yhtä turvattomat Nidaroosissa, kuin te itse --
PIETARI. Te olisitte ansainneet kuoleman, kun ette antaneet Olavin
arkkua ulos.
RISTIVELI. Arkkipiispa kielsi sen; mutta me tahdomme kuitenkin
mielellämme palvella Skule kuningasta; olemmehan aina olleet hänen
puolellansa. Tässä on meillä muassamme ristikaapuja teille ja
miehillenne; pukekaa ne päällenne, niin pääsette helposti johonkin
luostariin, ja voitte koettaa saada armoa Hookonilta.
SKULE KUNINGAS. Niin, antakaa minulle ristikaapu päälleni; minun ja
minun poikani täytyy seisoa pyhällä alalla. Minä tahdon Elgesäterille.
PIETARI (hiljaa Pool Flidalle). Katsokaa, että isäni pääsee
turvallisesti kulkemaan --
POOL FLIDA. Ettekö muista, että on Birkebeiniä Elgesäterillä?
PIETARI. Ainoastaan neljä miestä; ne te helposti voitatte, ja luostarin
muurin sisäpuolella he eivät uskalla hätyyttää teitä. Minä etsin Boord
Brattea.
POOL FLIDA. Olkaa varoillanne.
PIETARI. Ei kuninkaan laivalla, vaan Elgesäterillä tulee henkipattojen
pelastaa valtakunta isälleni!
(Menee reippaasti oikealle.)
ERÄS KEVÄTKETTO (kuiskaten toiselle). Menetko sinä Elgesäterille Skulen
kanssa?
TOINEN. Hys; en; siellähän on Birkebeiniä.
ENSIMMÄINEN. En minäkään; mutta elä hiisku mitään toisille.
PIETARI. Ja nyt matkalle, kaksittain, -- yksi sotilas ja yksi
ristiveli --
TOINEN RISTIVELI (istuu kannolle toisten taakse). Minä otan Skule
kuninkaan.
SKULE KUNINGAS. Tiedätkö tien?
RISTIVELI. Lavean tien.
ENSIMMÄINEN RISTIVELI. Kiiruhtakaa; hajoitkaamme eri poluille ja
yhtykäämme luostarin portin edessä.
(Menevät ulos puiden välistä oikealle; sumu hälvenee ja
pyrstötähti näkyy punaisena ja hehkuvana utuisessa ilmassa).
SKULE KUNINGAS. Pietari, poikani --! (Peräytyen.) Haa, tuolla on se
hehkuva kalpa taivahalla!
RISTIVELI (istueu hänen takanansa kannolla). Ja tässä olen minä!
SKULE KUNINGAS. Kuka sinä olet?
RISTIVELI. Vanha tuttu.
SKULE KUNINGAS. Kalpeampaa miestä en ole koskaan nähnyt.
RISTIVELI. Mutta et tunne minua.
SKULE KUNINGAS. Sinä se olet, joka tahdot seurata minua Elgesäterille.
RISTIVELI. Minä se olen, joka seuraan sinua kuninkaan-istuimelle.
SKULE KUNINGAS. Voitko sen?
RISTIVELI. Voin, jos itse tahdot.
SKULE KUNINGAS. Ja millä keinoin.
RISTIVELI. Samoilla keinoin, joita _ennen_ olen käyttänyt; -- minä
tahdon saattaa sinut korkealle vuorelle ja näyttää sinulle koko
maailman kunnian.
SKULE KUNINGAS. Koko maailman kunnian olen ennen nähnyt kiusaavissa
unelmissa.
RISTIVELI. Minä se olin, joka sinulle unelmat annoin.
SKULE KUNINGAS. Kuka sinä olet?
RISTIVELI. Lähettiläs maailman vanhimmalta kuninkaan-alulta.
SKULE KUNINGAS. Maailman vanhimmalta kuninkaanalulta?
RISTIVELI. Ensimmäiseltä jaarlilta, joka nosti kapinan suurinta valtaa
vastaan, ja itse perusti vallan, joka on pysyvä ohi tuomiopäivän!
SKULE KUNINGAS (kirkaisten). Nikolaus piispa!
RISTIVELI (nousee).
Tunnetko mun nyt?
Tutut me oltihin; --
Sinun vuokses oon jällehen täällä.
Yksissä mielin purtta me ohjattiin,
Niin hyvällä kuin pahalla säällä.
Mä pelvolla erosin; oli myrskyinen yö;
Mun sieluani raateli haukka; kov' oli työ:
Kerjäämällä kellot soimaan sain,
Ja messut munkeilta rahalla hain, --
Kerrasta maksoin, he luit kaks kertaa,
Vaan porttia ei auaistu sormeni vertaa.
SKULE KUNINGAS. Ja nyt tulet sä sieltä alhaalta päin --?