NIKOLAUS PIISPA. Niin, niin; mutta se ei ollut totta se oli pieni
rangaistus. Minä olen ollut kohtuuton herra teitä kohtaan; sen vuoksi
tahdotte te pelottaa minua. Hyi, se oli ilkeätä, -- ei, ei, -- se oli
paraiksi minulle! Mutta olkaa nyt hyvä ja kiltti! Minä maksan hyvin; --
kolmen päivän elämä, Sigard mestari, ainoastaan kolmen päivän elämä!
SIGARD MESTARI. Jos minun vaikka itseni olisi mentävä pois samalla
hetkellä, kuin teidän, niin en kuitenkaan voisi lisätä kolmea päivää.
NIKOLAUS PIISPA. _Yksi_ päivä sitten; ainoastaan yksi päivä! Antakaa
olla valoisata, antakaa auringon paistaa, silloin kuin minä erkanen!
Kuulkaa Sigard! (viittaa häntä luoksensa ja vetää hänet alas penkille.)
Olen antanut melkein kaikki kultani ja hopeani kirkolle, saadakseni
suuria messuja luetuksi jälkeeni. Tahdon muuttaa tuon; te saatte kaikki
tyyni! Mitä, Sigard, teemmekö me kaksi pienet kepposet noille tuolla
sisällä? He, he, he! Te tulette rikkaaksi, Sigard, ja lähdette pois
maasta; minä saan vähän viivytystä ja voin vähän asettaa asiani toisin
ja auttaa itseni vähemmilläkin rukouksilla. Mitä Sigard, emmekö --?
(Sigard koettaa suonta; piispa huudahtaa tuskallisesti:) No, miks'ette
vastaa?
SIGARD MESTARI (nousee). Minulla ei ole aikaa, herra. Tahdon valmistaa
teille juoman, joka voi tuottaa teille hiukan helpotusta viimeisellä
hetkellänne.
NIKOLAUS PIISPA. Ei, viipykää! viipykää -- ja vastatkaa minulle!
SIGARD MESTARI. Minulla ei ole aikaa; juoman täytyy olla valmis tunnin
sisällä (menee ulos oikealle.)
NIKOLAUS PIISPA. Tunnin sisällä! (tömistää hurjasti.) Viljam! Viljam!
SIRA VILJAM (tulee ulos kappelista).
NIKOLAUS PIISPA. Ota useampia avuksi sinne sisään! Kahdeksan ei riitä!
SIRA VILJAM. Herra --?
NIKOLAUS PIISPA. Useampia avuksi, sanon minä! Kolbein ristiveli on
maannut sairaana viisi viikkoa, -- sillä aikaa hän ei suinkaan ole
voinut paljon syntiä tehdä --
SIRA VILJAM. Hän oli eilen ripillä.
NIKOLAUS PIISPA (innokkaasti). Niin, hän mahtaa olla kelvollinen; ota
hän! (Viljam menee jälleen sisään kappeliin.) Tunnin sisällä! (pyyhkii
hien otsastaan.) Puh, kuinka täällä on lämmin! -- Kurja koira, -- mitä
kaikki hänen oppinsa minua auttaa, kun ei hän voi lisätä tuntiakaan.
Siellä hän istuu huoneessaan päiväkaudet ja asettaa yhteen konstikkaita
rattaita ja painoja ja vipuja; hän tahtoo luoda koneen, joka käy ja
käy, koskaan seisahtumatta, -- _perpetuum mobile_ nimittää hän sitä.
Miksi hän ei ennen käytä taitoansa ja älyänsä tehdäksensä ihmisestä
Semmoisen _perpetuum mobilen_ --? (taukoaa ja miettii; hänen silmänsä
valaistuvat.) _Perpetuum mobile_, -- en ole vankka latinan kielessä, --
mutta se tarkoittaa jotakin, jolla on voima iäisesti vaikuttaa,
kaikkien aikojen halki. Jos minä nyt itse voisin --? Se olisi työ,
jolla sopisi lopettaa! Se olisi tehdä suurimman työnsä viimeisellä
hetkellään! Panna rattaita ja painoja ja vipuja kuninkaan ja herttuan
sielussa käymään; panna ne sillä tavoin käymään, ett'ei mikään voima
maan piirillä voi saada niitä seisahtumaan; jos minä sen voin,
silloinhan jään elämään, elämään työssäni, -- ja kun asiaa oikein
punnitaan, niin juuri _se_ se lieneekin se, jota sanotaan
kuolemattomuudeksi. -- Lohduttavia, vilvoittavia ajatuksia, kuinka
teette hyvää vanhalle miehelle! (puhaltaa ja ojentaa itseänsä mukavasti
penkille.) Diabolus on kovasti ahdistanut minua tänä iltana. Se on
seuraus joutilaana lepäämisestä; _otium est pulvis -- pulveris_ -- no,
yhtäkaikki, latina siksensä, -- Diabolus ei ole enää saava valtaa minun
ylitseni; tahdon olla toimelias viimeiseen saakka; tahdon --; kuinka he
ammovat tuolla sisällä -- (tömistää; Viljam tulee ulos.) Sano, että he
ovat vaiti; he häiritsevät minua. Kuningas ja herttua tulevat paikalla,
minulla on suuria mietittävänä.
SIRA VILJAM. Herra, pitääkö minun sitten --?
NIKOLAUS PIISPA. Käskeä heitä herkeämään hetkeksi, että saan miettiä
rauhassa. Kas tuossa, ota ylös kirje, joka on lattialla. -- Hyvä. Anna
sitten paperit tänne --
SIRA VILJAM (menee kirjoituspöydän luo). Mitkä, herra?
NIKOLAUS PIISPA. Yhtä kaikki --; ne, joilla on sinetti päällä; ne,
jotka ovat päällimmäisinä. -- Niin; käy nyt sisään ja sano, että he
ovat hiljaa. (Viljam menee.) -- Kuolla, ja kuitenkin hallita Norjassa!
Kuolla, ja toimittaa niin, ett'ei yksikään mies tule kohottamaan
itseänsä pään vertaa kaikkien toisten ylitse. Tuhat tietä voi saattaa
tuohon päämaaliin; mutta ainoastaan yksi voi olla, joka kelpaa; -- se
on löydettävä, -- se on käytävä. -- Haa! Onpa tie aivan lähellä, niin
lähellä! Niin olkoon asia. Minä pidän lupaukseni; herttuan pitää saaman
kirje käsiinsä; -- mutta kuninkaan -- hm, hänen pitää saaman epäilyksen
oraan sydämeensä. Hookon on rehellinen, niinkuin on tapa lausua;
kadotettuansa luottamuksen itseensä ja oikeuteensa, on paljo hänessä
höltyvä. Molempain pitää uskoman ja epäilemän, keikkuman ylös ja alas,
koskaan saamatta vakavaa pohjaa jalkainsa alle, -- _perpetuum mobile!_
-- Mutta ottaakohan Hookon uskoaksensa minun sanaani? Kyllä kai;
olenhan kuoleman kourissa; minä syötän häntä ensin tosiasioilla. --
Voimat horjuvat, mutta sielu virkistyy; -- minä en enää lepää
sairasvuoteella, minä istun työhuoneessani, tahdon puuhata viimeisen
yön, puuhata -- siksi kuin kynttilä sammuu --
SKULE HERTTUA (tulee sisään oikealta ja astuu piispaa kohti). Rauhaa ja
terveyttä, kunnian-arvoisa herra! Kuulen, että laitanne on huono.
NIKOLAUS PIISPA. Olen ruumiin silmikko, hyvä herttua; tänä yönä
puhkean; huomenna voipi tuntea, kuinka tuoksun.
SKULE HERTTUA. Tänä yönä, sanotte?
NIKOLAUS PIISPA. Sigard mestari sanoo: tunnin kuluttua.
SKULE HERTTUA. Ja Trond papin kirje --?
NIKOLAUS PIISPA. Ajatteletteko te vielä sitä?
SKULE HERTTUA, Se ei koskaan lähde mielestäni.
NIKOLAUS PIISPA. Kuningas on tehnyt teidät herttuaksi; herttuan nimeä
ei ole yksikään mies, ennen teitä, Norjassa kantanut.
SKULE HERTTUA. Ei ole kylliksi. Joll'ei Hookon ole oikea, niin täytyy
minun saada kaikki!
NIKOLAUS PIISPA. Kuinka täällä on kylmä; kaikkia jäseniäni värisyttää.
SKULE HERTTUA. Trond papin kirje, herra! Jumalan kaikkivaltiaan kautta,
-- onko se teillä?
NIKOLAUS PIISPA. Kaikissa tapauksissa tiedän, missä se on löydettävänä.
SKULE HERTTUA. Niin sanokaa se, sanokaa se!