[1] Runoilija asettaa tässä erään ahnaan koronkiskojan, Alfiuksen,
kehumaan maa-elämää, jonka palvelukseen hän kiireimmiten
aikoo antautua; mutta hänen totuttu tapansa ja himonsa
tukahuttavat kuitenkin hänen hyvän aikeensa ja hän jatkaa entistä
koronkiskomistansa.
[2] Alkukielessä: "negotiis", kreik. πράγματα, kaupunki-, raha- ja
kauppatoimet.
[3] Perinvanha, vanhin.
[4] Alkukielessä: "exercet", pro: "arat", muokkaa.
[5] S.o. sekä otosta että maksusta.
[6] Nim. taisteluun (ad pugnam).
[7] Vrt. Enniuksen säettä: "At tuba terribili sonitu taratantara
dixit."
[8] Nim. Roman.
[9] Tarkoitetaan klienttejä, jotka tulivat aamusin herraansa
tervehtimään ja seurasivat häntä torille.
[10] Alkukielessä: "maritat", naittaa; siitä: johdatella
viiniköynnöksiä puiden ympärille.
[11] Alkukielessä: "mugientium", subst. käyt., oik.: mylviväin, nim.
laumoja s.o. mylvien.
[12] S.o. varustelee puita tuoreilla oksilla, "ymppää".
[13] S.o. siivilöityn.
[14] S.o. vastustamaan voimattomia l. kykenemättömiä.
[15] Tässä personoittuna.
[16] Tässä tarkoitetaan "vainioilla" erittäinkin viinitarhoja.
[17] S.o. kypsillä.
[18] Tahi: kasvatettuja, viljeltyjä; vastakohtana villinä-kasvaneille
(silvatica pira).
[19] Alkukielessä: "purpurae", dat., riipp. sanasta "certantem",
purpuralle vertoja-vetävä.
[20] Kreik. Ρρίαπος, tarun mukaan, Dionysuksen ja Afroditen (toisen
tarun mukaan: Adoniksen ja Khionen) poika, alkuansa siitosvoiman
jumala; sittemmin puunhedelmäin, kasvitarhain ja viinamäkien
jumala. Hänen kerrotaan syntyneen Lampsakuksessa, josta hänen
palveluksensakin Italiaan levisi. Hänen kuvaansa pidettiin puutarhain
kaunistuksena.
[21] Vrt. Carm. III, 29.
[22] Alkukielessä: "altis ripis", oik. abl. qual., korkeareunaiset
s.o. korkeiden reunain välillä.
[23] Alkukielessä: "lymphis manantibus", porisevin l. juoksevin vesin.
[24] Nim. tuoma.
[25] Alkukielessä: "multa cane", kollekt., koiralaumallansa.
[26] Oikeastaan: molemmin puolin, nim. verkkoansa.
[27] Alkukielessä: "dolos", apposits. sanalle "retia", verkkonsa ...
paulan l. paulaksi, ansaksi.
[28] S.o. muuttolintua.
[29] Alkukielessä: "haec inter", pro: "inter haec", anastrofe, näiden
ohella.
[30] Sabinilaisnaiset olivat tunnetut eteviksi
taloudenhoitajattariksi.
[31] Alkukielessä: "perusta solibus", (pro: sole), auringon polttama,
päivettynyt. -- Apulialaiset olivat muuten tunnetut eteviksi
maanviljelijöiksi.
[32] S.o. kuivia.
[33] Alkukielessä: "siccet", pro "mulgeat", lypsää.
[34] Alkukielessä: "et horna dulci vina promens dolio", tuoden esille
tämänvuotista viiniä viehättävässä astiassa s.o. tuoden esille mietoa
tämänvuotista viiniä astiasta.
[35] S.o. itsestänsä kasvaneista hedelmistä valmistettuja ruokalajeja.
[36] Vrt. Carm. II, 15.
[37] S.o. ruokasimpukat.
[38] Eräs tuntematon merikalan laji.
[39] Nim. skaareja.
[40] S.o. Tyrrhenian mereen.
[41] Tässä sama kuin Numidian, joka oli kuuluisa kanoistansa.
[42] S.o. Karian. ja Aeolin välinen Vähän-Asian maakunta, tunnettu
mainioista pyistänsä.
[43] Terminus oli rajain ja rajamerkkien suojelija l. jumala.
Hänen juhlaansa vietettiin vuosittain Helmikuun 23 p:nä lauluilla
ja uhreilla Kapitoliumissa ja Roman kaupungin vanhalla rajalla
ynnä hänelle pyhitetyssä lehdossa Via-Laurentinan varrella, Roman
ulkopuolella,jossa hänelle lammas uhrattiin. Erityisen "rajajuhlan"
viettivät maalaiset, myöskin lauluin ja uhrin.
[44] Nim. ruoalle.
[45] Vrt. Carm. III, 23.
[46] Vrt. Carm. IV, 11.
[47] S.o. kuukauden ensimmäisenä päivänä.