[1] Tämä laulu on oikeastaan "Vuosisataislaulun" (Carmen Seculare)
johdatus l. prooemium, jonka Horatius Augustuksen kehoituksesta teki
v. 17 e.Kr vietettävään Vuosisataisjuhlaan. -- Runoilija rukoilee
tässä Apollon ottamaan suosioonsa ja suojelemaan hänen lauluansa sekä
kehoittaa poikia ja tyttöjä sitä oikein ja säännöllisesti laulamaan.
[2] Niobe oli Frygian kuninkaan Tantaluksen ja Dionen tytär, Theban
kuninkaan Amfionin puoliso, Pelopsin sisar, suuren lapsijoukon (jonka
lukumäärän runoilijat ilmaisevat eritavalla) äiti. Mutta kun Niobe
kerskaili tässä kohdin itseänsä Latonaa onnellisemmaksi, surmasivat
Apollo ja Artemis (Latonan lapset) kaikki hänen lapsensa. Kun Niobe
lastensa murhan jälkeen palasi isänsä luokse, muuttui hän siellä
kiveksi. Eräästä Sopylos-nimisen kallion kolkasta Lydiassa vuoti
lakkaamatta vettä; taru kertoo siinä piileskelleen Nioben, joka vielä
kivenäkin itki ja vuodatteli kyyneliä kovan onnensa johdosta. Homerus
kertoo (II. XXIV, 602-607 J.F. Johansson'in mukaan) asian näin:
Äfven den lockiga Niobe sjelf ej födan förglömde,
Hvilken likväl i sitt hus ej mistade färre än tolf barn,
Sex ljufälskliga döttrar och skönblomstrande söner.
Sönerna bragte af harm Apollon med bågen af silfver
Döden, men döttrarna Artemis drap, som fröjdas af pilar,
Derför att Niobe stolt vid dejliga Lato sig liknat.
[3] Vrt. Carm. II, 14.
[4] Akhilles oli kotoisin Fthia-nimisestä, Thessalian kaupungista.
Vrt. Carm. I, 8; II, 16.
[5] Alkukielessä: "prope victor", oik. melkein voittaja s.o.
voittamaisillansa, nim. Hektorin surman kautta.
[6] S.o. Trojan.
[7] Nim. Akhilles.
[8] Alkukielessä: "procidit late", kaatui lavealle, pitkällensä,
rehallensa s.o. kaatua romahti.
[9] Teukria, sama kuin Troja, Trojan maa; saanut tämän nimen
Teuker-nimisestä kuninkaastansa, Skamandruksen pojasta.
[10] Trojan puuhevosta sanotaan "Minervan hevoseksi" sentähden, että
se oli valmistettu Minervan avulla (σύν ´Αϑήνη, "divina Palladis
arte"). Muutamat arvelevat "Minervae" kuuluvan sanaan "sacra";
siis: Minervan mysterioita, uhria Minervalle kuvailevaan hevoseen
j.n.e.
[11] Alkukielessä: "falleret", pro: plusqampf. "fefellisset"
(potentiaalinen impf.), olisi pettänyt.
[12] Alkukielessä: "male", onnettomuudeksensa, ajattomalla ajalla,
nim. vietyänsä puuhevosen kaupunkiin.
[13] S.o. hoviväkeä.
[14] Alkukielessä: "palam", julkisesti s.o. julkisessa taistelussa,
kuuluu sanaan "captis".
[15] S.o. kreikkalaisissa.
[16] Nim. Apollon, koska hän oli Trojalaisten suojelusjumala.
[17] Venus oli Aeneaan äiti.
[18] Alkukielessä: "rebus Aeneae" etc., Aeneaan asioille l.
kohtalolle, pro: "Aeneae", Aeneaalle s.o. Aeneaan rakentaa kaupungin
j.n.e.
[19] Alkukielessä: "Argivae" pro: "argutae", heleä-ääninen.
[20] Tässä: Runotar ylip. Vrt. Carm. I, 26.
[21] Alkukielessä: "fidicen", subst.; tässä: adjekt. käytettynä:
kitaraa-soittava, runollinen.
[22] Vrt. Carm. III, 4.
[23] S.o. Apollo, koska hän oli katujen (άγυιαί) suojelija.
[24] S.o. Italian Runottaren. Vrt. Carm. I, 22; II, 16.
[25] S.o. ylhäiset, koska laulukööreissä oli ainoastaan ylhäisten
lapsia.
[26] S.o. Dianan. Vrt. Carm. I, 21.
[27] S.o. ampuu, surmaa.
[28] Vrt. Carm. I, 13.
[29] Alkukielessä: "pollicis ictum", peukalon näppäystä s.o.
kanteleen soittoa.
[30] S.o. Apolloa. Vrt. Carm. III, 28.
[31] Noktiluka (= yöllä valaiseva) s.o. Diana (kuuna kuvailtuna).
Vrt. Carm. I, 12.
[32] Alkukielessä: "prosperam frugum", hedelmiä-kostuttava,
hedelmällisyyttä-edistävä.
[33] Nim. Apollolle ja Dianalle.
[34] Alkukielessä: "luces", pro: "dies", päivät.