[1] Runoilija selittelee tässä laulussa Roman kansan syvää kaipuuta
jalon johtajansa poissaolon johdosta (nim. sotaretkellä Galliassa
ja Germaniassa vv. 16-13 e.Kr.) ja kehoittaa häntä jouduttamaan
paluumatkaansa sekä ylistelee valtakunnan onnea ja rauhallisuutta
tämän ollessa sen ohjissa.
[2] Alkukielessä: "Romulae", pro: "Romuleae".
[3] Syyskuusta v. 16 e.Kr. Helmikuuhun v. 13 e. Kr.; Augustus oli
nim. luvannut viipyä tällä retkellä ainoastaan hiukan aikaa.
[4] S.o. Senaatille.
[5] Alkukielessä: "lucem" (φάος), pro: "fortunam", valoa, onnea;
siitä: iloa.
[6] S.o. kuten kevätauringon säteet.
[7] Vrt. Carm. I, 28.
[8] Alkukielessä: "invido", kateellisella, koska se esteli
paluumatkaa (Asiasta Italiaan); siitä: "vastaisella".
[9] Karpathus-meri, Kretan ja Rhoduksen välillä.
[10] Vrt. Carm. I, 4; III, 2.
[11] S.o. Ylellisyys, tässä personoittuna, hedelmällisyyden jumalatar.
[12] Nim. merirosvoilta.
[13] S.o. Uskollisuus, Rehellisyys personoittuna.
[14] S.o. aviorikos.
[15] S.o. isän kaltaisista.
[16] Alkukielessä: "premit comes", predikatiivi.
[17] Vrt. Carm. I, 2.
[18] Vrt. Carm. I, 19.
[19] S.o. suurin osa nyk. Saksan maata sekä Tanskan maa.
[20] Vrt. Carm. I, 29.
[21] S.o. kuluttaa, viettää.
[22] S.o. viinimäillänsä.
[23] Alkukielessä: "viduas ad arbores", naimattomiin s.o. sellaisiin,
joihin viiniköynnöksiä ei ole sidottu; tyhjiin, vapaina-oleviin
puihin.
[24] Nim. viinimäiltänsä.
[25] Alkukielessä: "mensis alteris", pro: "mensis secundis",
päätöspöydässä, päättäjäisissä. -- Näissä tilaisuuksissa ("mensis
secundis") Romalaiset nauttivat hedelmiä ja muita herkkuja, vieläpä
koti- ja perhejumalatkin saivat niistä oivan osansa.
[26] S.o. uhrimaljoista.
[27] S.o. asettaa sinun kuvasi Lareinsa kuvain joukkoon ja palvelee
sinua samalla kuin Lariansakin.
[28] Nim. hämmentää (miscet) s.o. Kreikassa pidettiin Kastorin ja
Herkuleen kuvat jumalan kuvain joukossa.
[29] Vrt. Carm. I, 3.
[30] Vrt. Carm. I, 3.
[31] Alkukielessä: "ferias", lepo- l. juhlapäiviä s.o. lepoa, rauhaa.
[32] Vrt. Carm. I, 28.
[33] Alkukielessä: "integro die", lähemp. määr. sanalle "mane",
päivän koittaessa.