[1] Runoilija koettaa tällä "sisäänpyrkimislaulullansa"
(παρακλαυσίϑυρον, sc. μέλος) taivuttaa erästä Lyce-nimistä
tyttöä avaamaan oviansa, kun hän, muka kosimistuumissa, pyrkii tämän
luokse; mutta kun koko tämä yritys ei näyttänyt vaikuttavan tyttöön
mitään, alkaa runoilija ladella tavallista korkeampia sanoja.
[2] S.o. Don-joesta.
[3] Sentähden ett'eivät au'enneet.
[4] Alkukielessä: "incolis Aquilonibus", tässä adjekt. käyt.,
maassa-raivoavat pohjatuulet.
[5] S.o. avonainen piha (impluvium) romalaisen asuinrakennuksen
keskellä, johon puita oli istutettu; tätä käytettiin huvitus-paikkana
(viridarium).
[6] Vrt. Carla. I, 2, 15.
[7] Vrt. Carm. I, 2.
[8] S.o. ett'ei jumalatar kääntäisi sen kulkua toiseen suuntaan.
Kuvannollinen lause. Ajatus siinä on seuraavaa laatua: Ole
varoillasi, ett'ei sinua, jota nyt ihaillaan ja etsiskellään,
tulevaisuudessa halveksita.
[9] Lycen sukuperä näyttää polveutuneen Etruriasta.
[10] Penelope, Ikaruksen ja Periboean tytär, Ithakan kuninkaan
Odysseuksen puoliso, joka tämän "harharetkillä" ollessa ei suostunut
kosijain viettelyksiin.
[11] S.o. Makedonian. Vrt. Carm. I, 26.
[12] Alkukielessä: "pellice", pro: "amore pellicis", siis oikeammin:
Pierian porton rakkaudesta haavoittunut.
[13] Alkukielessä: "animum", acc. resp., mielesi suhteen, mieleltäsi.
[14] S.o. Mauretanian, Afrikan.
[15] Alkukielessä: "coelestis", s.o. "pluviae" (sc. aquae).