[1] Horatius rohkaisee tällä laulullansa Augustusta, joka varusteli
sotaretkille Britannialaisia ja Parthialaisia vastaan (v. 27
e.Kr.) sekä ylistelee sitä ikuista mainetta, joka näiden kansain
kukistamisesta oli hänelle tuleva. Sitten runoilija manailee sitä
häpeää, joka tahrasi Roman valtion kuulun maineen, kun Krassus joutui
tappiolle ja hänen sotilaansa, ollessansa Parthialaisten vankeina,
naimasitoumusten kautta liittyivät lähemmin heihin, jopa taistelivat
heidän riveissänsäkin omaa isänmaatansa vastaan; aivan näiden
vastakohtana taas kehuu Reguluksen jaloa tekoa ja lujuutta. -- Laulu
on nähtävästi tehty noin v. 27 e.Kr.; toiset kyllä arvelevat sen
tehdyn v. 20 e.Kr., jolloin Parthialaiset antoivat Roman sotavangit
ja liput takaisin, vaan tällä arvelulla ei näytä olevan luotettavaa
perustusta.
[2] Vrt. Carm. I, 2, 15.
[3] S.o. näkyväisenä.
[4] Nim. maailmassa.
[5] Vrt. Carm. I, 2.
[6] Roman lain mukaan avioliitot muukalaisten kanssa ja etenkin
vihollisen maassa olivat ankarasti kielletyt.
[7] Marsilaiset ja Apulialaiset olivat Italian urhollisempia
sotureja. Vrt. Carm. I, 2.
[8] S.o. "Nomen Romanum", josta todelliset Romalaiset kopeilivat.
[9] Vrt. Carm. I, 2.
[10] Nim. Jupiter-Kapitolinus s.o. Jupiterin temppeli
Mons-Tarpejus-nimisellä Roman kukkulalla.
[11] Toisten mukaan: "in armis", aseissa, nim. Romalaisia vastaan.
Tällainen tapaus sattui esim. tappelun jälkeen, jolloin Kvintus
Labienus pakeni Parthialaisten luo ja näiden päällikkönä anasti
Syrian ja Foenikian v. 40 e.Kr.
[12] Vrt. Carm. I, 2.
[13] Vrt. Carm. I, 12.
[14] Tästä alkaa Reguluksen senaatissa pitämä puhe.
[15] Nim. Karthagon.
[16] Karthagolaiset eivät siis enää pelänneet mitään vaaraa
Romalaisten puolelta, vaan alkoivat jälleen puuhailla,
saavuttaaksensa entistä mahtavuuttansa.
[17] S.o. rahalla.
[18] Nim. verkon asettajaa vastaan.
[19] Nim. samassa määrässä kuin Roma häviää.
[20] S.o. Reguluksen.
[21] S.o. senaattorit.
[22] Reguluksen kärsimykset eivät ole, tarkemman tutkimuksen mukaan,
täydellisesti luotettavia; varma kuitenkin on, että hän joutui
Karthagolaisten vangiksi v. 255 e.Kr. ja kuoli sitten Karthagossa.
[23] S.o. turvattiensa suojelijana ja välittäjänä.
[24] Vrt. Carm. II, 6.
[25] Vrt. Carm. II, 6.